Pappakoira taas tohtorilla

Eilen illalla isäntä huomasi iltalenkillä Rikun pissaus käyttäytymisen olevan hitusen outoa ja saman huomasin minäkin, kun koira halusi suoraan iltalenkiltä takapihalla. Takapihalla se koetti pissata useaan otteeseen, mutta mitään ei tainnut tulla. Sitten se kyyristyi "tyttöpissa" asentoon ja bongasin taskulampun valossa lumelta pari tippaa verta.

Koiran yleisvointi oli kuitenkin hyvä eikä se ainakaan vaikuttanut kivuliaalta. Tosin eipä taas muistunut mieleen et tuo sitkeä vanhus salaa kivun viimeiseen saakka. Olevinaan olen kohtuu valveutunut ihminen seuraamaan koiran terveydentilaa, mutta sydänsairaudenkin tajusin vasta, kun pappraiselta meni kirjaimellisesti jalat alta.
Aamulla en vielä siis ruennut kuitenkaan lekurille soittelemaan, kun aamulenkillä pissailutkin sujuivat ihan normaalisit. Yö tosin oli levoton ja ulkona piti papparainen käyttää aamuyöllä.

Tänään työpäivän aikana Riku oli pissanut sisään mikä vahvisti päätöksen sekä sen et jokin on vialla oikeasti. Aloin soitella eläinlääkäreitä läpi.
Jokapaikassa oli tietysti täyttä ja päivystys Ilomantsissa noin 80 kilometrin päässä. Välistä oikeasti tuntuu, että kun soittaa yksityiselle eläinklinikalle ja kysyy aikaa samalle päivälle puhelimeen vastaajan asenne on semmonen et; "Mikä idiootti se toikin on, kuvittelee et tälle päivälle jostain aika taiottaisiin".
Toki todellisessa hätätilassa ajaa vaikka minne eläinlekuriin, mutta tuntui tyhmältä lähteä ajamaan 80 km suuntaansa, kun akuutein ongelma taisi olla emännän paniikki mahdollisista virtsakivistä. Minulle toki sitten ehdoteltiin aikoja heti aamu kahdeksasta lähtien, mutta töissä elellään kiireisiä aikoja eikä minulla oikein päivällä ole mahdollisuutta eläinlääkäriin lähteä. Toki hätätilassa töissäkin joustavat, mutta pitäisi päivätyöläisen päästä ilalla koiran kaa lekuriin jos tarvis....ja mielellään lähemmäs kuin 80 kilometrin päähän.

Lopulta sain kiinni meidän nykyisen vakioeläinkääkärimme, Tohtori Kontun ja sinne päästiin viemään Rikun pissanäyte tutkittavaksi. Taas minä siellä Karsikon siwan nurkilla sitten kyykin kauhan ja koiran kanssa.
Eläinlääkärillä oli myös pieni hetki aikaa jutustella sekä ultrata Rikun rakko (vaikka oltiin ylimääräiset potilaat), minun pahin pelkoni eli kivet saatiin tällä poissuljettua. Pissanäytteen pika-analyysin perusteella mitä ilmeisemmin tulehdus kyseessä, rakossa näkyi myös jotain kyhmyjä mitkä kertovat tulehduksesta.

Pissanäyte jäi viljelyyn, mutta saatiin jo vanhukselle varmuudenvuoksi mukaan antibiootit sekä kipulääkettä. Eläinlääkäri oli samaa mieltä siinä, että jos väärää antibioottia menee pari päivää ei se tuon koiran lääkecoctailissa haittaa ja toisekseen, siitä voi jo mahdollisesti olla apua pahempiin oireisiin.

 
Tämmöiseltä näyttää pappakoiran huomisen aamun pillerikasa, tähän vielä siis lisäksi Propalin siirappi ruiskulla virtsan karkailua varten.

Toivotaan että tropit nyt auttaisi, keskiviikkona saadaan tuloksia viljelystä ja katsotaan joudutaanko antibioottia vaihtamaan.

Muuten olenkin tänään sitten ollut aika huono koiranomistaja.  Koirat ovat vaan käyneet aamulenkillä,  kirmailleet töiden jälkeen takapihalla, leikkineet sisällä, järsineet kalkkunan kaulansa ja pääsevät sitten vielä iltakävelylle ennen nukkumaan menoa. Huoli papasta vei ihan  miun voimat. Huomenna saadaan sitten kummityttö ja hänen äitinsä kylään sekä koetaan ehtiä nuorempien koirien kanssa vielä tekemään kunnon hinalenkkikin. Pappakoira saa nyt rauhassa itsensä parannella, että on teräskunnossa jouluna =)