Maisa kulki koiralaumassa häntä pystyssä ja Tauon käydessä turhan tuttavalliseksi piti kyllä hienosti puolensa. Todella mainio pakkaus.
Maisa sai ensin tavata Hilman. Hilmasta tiesin, että se on erittäin kiinnostunut pennusta, mutta samalla todella rauhallinen sen kanssa. Leikkimään olisi meidän neiti ruennut ihan suorilla, ei tarvitse arankaan koiran olla yhtään puolustuskannalla, kun vastassa on tommonen söpöläinen.
Tassua ei Hilma kovasti käyttänyt, mut vähän piti kokeilla josko se suostuisi leikkimään.
Hilman jälkeen Riku kävi nuuskaisemassa mikä meille on tullutja sittempä pappa painuikin takaisin pehkuihin.
Viimeisenä tutustumaan laskettiin Tauno. Taunoa rauhoitin ensin paljon, ettei pieni säikähdä rajua ja villiä nuorta miestä. Hienosti Tauno rauhoittuikin ja pääsi sitten ihan vapaasti Maisan kaa touhuilemaan. Uskoisin kyläily kokemuksen olleen Maisalle vallan mukava.
Taunosta pentu oli siis aivan ihana, sitä piti nuolla, seurata ja kaikkea, mutta kertaakaan sitä ei tarvinnut mäiskäistä tassulla eikä jyrätä. Pari kertaa Tauno meinasi innostua juoksemaan Maisan kanssa mikä sitten aiheutti Maisalle voltin.
Tauno osallistui kaikkeen mitä Maisa teki, myös maton järsimiseen.....tosin onneksi sentään vaan kannustajan roolissa.
Lopuksi päästettiin vielä koko porukka yhteen ja tutkittiin porukalla vähän leluja. Kovasti Maisalla teki mieli käydä mukaan vetoleikkiin, mutta vielä ei ihan isojen kaa uskaltanu.
Pentukuumetta tämän pikkuneidin vierailu ei aiheuttanut millään tapaa, eipä =D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti