Barffaus ja mitä se tarkoittaa meillä?

Mitä on BARF/raakaruokinta? 

Barffaus on yksi tapa ruokkia koiria, ei kuitenkaan se ainut ja oikea edes minun mielestäni, vaikka itse olen tämän tavan hyväksi havainnut. Koira voi elää hyvää elämää myös kuivamuonalla, laadukkaalla sellaisella. Uskon tähän ruokintatapaan kuitenkin itse vahvasti.

Termit tietenkin ovat tärkeä osa tätä asiaa eli virallisessa BARF- ruokinnassa (bones and raw food tai biologically appropriate raw food) luiden osuus koiran ruokavaliosta on jopa 60-70%. Tuon määritelmän mukaan koirani eivät siis käytännössä virallisesti barffaa vaan ovat raakaruokailijoita. Lihaisten luiden osuus meillä on keskimäärin 50% ruokavaliosta. Joinakin päivinä se saattaa olla vähemmänkin, mutta harvoin enemmän. Joidenkin mielestä sekään ei vielä olisi barffausta, jos vaikka lihaisten luiden osuus olisikin tuo 60-70%, mutta suurin osa lihaisesta luusta olisi esim. broilerin siipiä sekä broilerin&kalkkunan kauloja. Tähän asiaan ei varmaan ole sitä täysin oikeaa vastausta kenelläkään.

No, jokatapuksessa me barffaamme, raakaruokailemme tai jotain siltä väliltä. Ravintonsa koirat saavat raakojen lihojen ja luiden muodossa kasviksilla, kananmunalla, öljyillä ja lisäravinteilla höystettynä, eikä ravintoon kuulu viljat.

Ajattelin nyt kuitenkin kirjoitella siitä, miten meillä tämä homma kokonaisuudessaan toteutetaan ja miten minä olen tämän ruokavalion soveltanut omalle laumalleni sopivaksi. Koirat voivat hyvin ja Taunokin 5 kk:n  iästä täysbarffanneena on kasvanut oikein lihaksikkaaksi kiiltaväturkkiseksi ja hyvin liikuvaksi nuoreksi mieheksi.

Miksi BARF/raakaruokinta?

Kuten jo tuolla barffausta aloitellessani postaukseen kirjoitin, minulla on ollut haave barffauksesta jo kauan, mutta sen toteuttamiselle on ollut vuosien saatossa useita esteitä.
Hilman nirsoilu ja ongelmat  laittoivat minut kuitenkin ensin kokeilemaan osittaista raakaruokailua sen kohdalla ja lopulta uskalsin tehdä päätöksen nappulan pois jättämisestä koko laumalta. Tauno myös osittaisesti raakaruokaili heti 7 viikkoisesta alkaen, nappulaa sai vielä raakaruuan rinnalla noin 5 kuukauden ikäiseksi asti. Eniten minua jännitti tuon koiravanhuksen siirtäminen barffille, mutta päivääkään en ole päätöstäni katunut.
Minun mielestäni koira on lihansyöjä ja nappulassa on paljon myös sellaista mitä koira ei tarvitse, puhumattakaan lisäaineista ja säilöntäaineista. Raakaruokaillessa koira saa myös paljon vaihtelua ruokaansa sekä luita järsiessä aikaa kuluu mukavasti jopa 2-3 tuntia luusta riippuen.

Minusta tämä barffaus on myös ollut mielenkiintoinen oppimisprojekti itselle ja on mielenkiintoista seurata koirien ruokakäytöstä, kun kupissa ei olekaan vain nappuloita ja märkäruokaa. Onhan tästä hitusen enemmän vaivaa ja jouduin hankkimaan 260 litran pakastimen saadakseni lihoille säilytystilaa. Suurin vaiva on ehkä siinä, että täytyy aina muistaa ennakoida lihojen sulatus ja lihat tietysti pitää käydä ostamassa jostain, ei voi vain laitella tilausta zooplussalle ja käydä ruokasäkkiä lähikaupan postista työmatkalla. Myös lihaisten luiden syöttäminen on tietysti siinä suhteessa hankalampaa, että hommaa on kuitenkin valvottava, ettei satu mitään.
Vanhuskoira menee aina kylppäriin järsimään omaa luutaan ja nuoriso järsii alustojen päällä joko keittiössä tai koirahuoneessa. Hommaa hitusen päältä tekee senkin takia mieli katosa, etten halua koirien kantelevan noita lihaisia (verisiäkin) luita pitkin asuntoa.

Liian fanaattisesti kun tähän hommaan ei suhtaudu, niin en minä tätä kokonaisuutena kuitenkaan mitenkän hankalana hommana pidä. Tärkeintä on koirien hyvinvointi.

Yksi barffauksen mukanaan tuoma suurensuuri bonus ovat nuo koirien hohtavan valkoiset hampaat. Ei tarvitse tätä laumaa viedä hammaspuhdistukseen milloinkaan. Vanhus koirankin hampaat ovat vaalentuneet silmissä, vaikka ei niistä nyt aivan enää tommosia Taunon kauluston veroisia tietenkään tule.

Mistä tuotteet?

Käytän monipuolisesti eri valmistajien tuotteita, aina sen mukaan, miten saan hankittua ja missä tulee milloinkin pyörähdettyä ostoksilla. Ehdoton suosikkini (ja edullisin) on meidän "lähibarf kauppa" eli Lemmikkiruoka Tessu. Tessun valikoima on paljon laajempi, kuin mitä nettisivuilla on ilmoitettu eli todella tyytyväinen asiakas olen.
Kennelrehulta olen tehnyt yhden tilauksen ja tykkäsin kyllä muuten, mutta se auto on usein tällä arkena kekellä päivää. Pomo tuskin ymmärtäis, jos häipyisin kesken työpäivän ostamaan koiran ruokaa =) Mustin&Mirrin Maukas sarjan tuotteita käytetään jonkin verra, tällähetkellä paljon vähemmän kuin alussa. Samaten MUSCH tuotteita, näitä käyn ostamassa paikalliselta jälleenmyyjältä. Joensuuhun on tulossa myös Barffiruokiin erikoistunut liike, jonka tuo samainen jälleenmyyjä avaa helmikuussa. Noilta kahdelta jälkimmäiseltä hankin lähinnä jauhettuja liha-luu murskia sekä sian & broilerin selkää. Valmisaterioista koirat eivät oikein meillä välitä ja toisekseen, tykkään antaa luun ja kasvikset eri aterioilla sekä tehdä kasvissoseen itse.

Lihat

Meillä syödään joka aamu raakaa lihaa joko jauhettuna tai paloiteltuna. Syötän koirille kaikkia saatavilla olevia lihoja, paitsi poro ei näille syystä tai toisesta kelvannut. Sisäelimia saavat keskimäärin kerran viikossa (broilerin maksaa) ja kananmunat pyrin myös tarjoilemaan kerran viikossa jokaiselle.

Esimerkiksi lihoja ovat siis; nauta-sika jauheliha, naudan jauheliha, naudan maha, lihainen rasva broilerin jauheliha, kalkkunan jauheliha tai palaliha, sian palaliha, broilerin sydän, broilerin maksa, broilerin kivipiira, hevosen jauheliha tai palaliha, lampaan jauheliha, sian kurkkutorvet.....ja varmaan jotain unohtuukin listasta.

Lohta sulamassa.

 Monipuolisuus on siis kuitenkin se juttu, minkä haluan muistaa. Kuukausitasolla lihoissa tulee paljon vaihtelua ja jotain uuttakin aina tekisi mieli ruokavalioon keksiä. Seitiä meillä kokeiltiin raakana, mutta valitettavasti se ei uponnut muihin kuin tuohon kaikkiruokaiseen koiravanhukseen. Ideoita otetaan vastaan? Saatavuus voi tietenkin täällä tulla ongelmaksi.

Naudan mahaa ja kasvissosetta

Lihaisat luut

Illalla syödään sitten lihaisia luita Lihaisina luina meillä syödään tietysti noita jauhettuja sillointällöin eli lähinnä jauhettuja broilerin siipiä, broilerin jauhelihaa (luu jauhettu mukaan) ja kalkkuna jauhelihaa (luu jauhettu mukaan). Sitten tietysti broilerin siipiä, broilerin kauloja, kalkkunan kauloja,  naudan rustoluita, hevosen lihaisia luita, sian selkää, broilerin selkää ja hirven lihaisia luita.

Hirven lihaisat luut

Pikkukoirien ollessa kyseessä luiden valinnassa tietysti on sekin huomioitava, että esim. isosta hirvenluusta koirat eivät kauheasti sen parin tunnin ruokailusession aikana ehdi saada luuta irti. Hevosen kulkiluusta taas koirat saavat hyvin murennettua myös sen luun suuhunsa, mutta iso luumötikkö on hankalampi. Käsittääkseni myös noissa luuaineiden kovuuksissa on eroja, sitä en sitten teidä onko kylkiluu pehmeämpää luuta kuin vaikka selkäranka? Jos joku tietää niin kiva?  Luu on koiran vatsalle kova pala sulatella, eli kuten jo aikaisemmin mainitsinkin siksi meillä ei oikeastaan syötetä sellaisia valmiita sekoituksia missä on mukana sekä luu että kasvikset. Lihaiset luut aina lihaisina luina, jauhettuna tai kokonaisina. Kuukausitasolla myös näissä tulee runsaasti vaihtelua.

Naudan rustoluut

Kasvikset

Teen kasvissoseet itse, koska silloin saan tunkea niihin juuri itseäni miellyttävät ainekset. Soseen  tekeminen sinällään on helppoa ja nopeaa. Raastan käsäkurpitsan, kurkun ja muut vastaavat "kovemmat" ainekset, silppuan salaatin samaan kulhoon ja teen niistä sitten sosetta sauvasekoittimella.
Kasvissosetta koirat saavat aina aamuruuan yhteydessä, riippuen siitä onko sosetta valmiina tai olenko muistanut sulattaa sosetta, noin 4-7 aamuna viikossa. Kerrallaan sosetta hurahtaa ruokaan noin ruokalusikallinen per buudeli.
Olen nyt kokeillut muutamia erilaisia soseversioita.

*Tuorekurkku, kesäkurpitsa, lehtisalaatti, valkosipuli, persilja.
*Tuorekurkku,  kesäkurpitsa, lehtisalaatti.
*Tuorekurkku, kesäkurpitsa, lehtisalaatti, persilja. 
*Tuorekurkku, kesäkurpitsa, lehtisalaatti, pinaatti.
*Lehtisalaattti, kiinankaali, persilja ja valkosipuli.
*Lehtisalaatti, kesäkurpitsa, tuorekurkku ja omena.
 
Pyrin aina vaihtelemaan soseen koostumista, valkosipulia laitan soseeseen aina välillä, vaikka se vähän kiistelty tuote koirille annettuna onkin. Banaania om tarkoitus kokeilla laittaa seuraavaan sosesatsiin. Pääpaino soseissa on kuitenkin vihreissä kasviksissa.
Minun mielestäni kasvisten antamisen ei tarvitse olla täysin säännöllistä enkä ole näillä huomannut kasvissoseen ruuan seassa olemisen tai olemattomuuden vaikuttavan esim. vatsan toimintaan. Joskus saattaa mennä viikkokin, ettei sosetta ole tarjolla eikä se ole mitään ongelmia tuottanut. Jos nyt sitä oikeaa ja luonnollisa tällä ruokinnalla jäljiteltäisiin niin ei se koira jokapäivä luonnossa kasviksia saisi.  Kasviksethan tulisivat juuri saaliseläinten vatsoista koiran elimistöön ja jokapäivä saalis ei välttämättä olisi syöpötellyt juuri ennen itse syöpöteltäväksi joutumistaan. Ainakaan minun logiikalla =) Tämä nyt vaan on tämmöistä omaa pohdiskelua, mutta kuitenkin. Pääsääntönä kuitenkin pyritään pitämään ne kasviksetkin mukana ruokavaliossa ihan säännöllisesti.

Ruokamäärät

Paljonko sitä ruokaa tulisi antaa. Laskuoppien mukaan 1-5 % koiran painosta (tästä on monta monituista ohjetta, mutta tuolta väliltä ne prosenttimäärät ovat olleet mihin olen törmännyt). Minä tein kuitenkin ruokien määrän määrittelyn ihan mutu tuntumalla ja koiria seuraamalla. Sen jälkeen olen laskeskellut noita määriä hitusen ja tuohon väliin se ruokamäärä jokaisella asettuu.
Tietysti on huomioitava koirien yksilölliset ominaisuudet, kuten meillä Rikun ikä ja pallittomuus, Hilman sterilointi nyt ,sekä aiemmin sen huono ruokahalu ja Taunon nuori ikä sekä energisyys. Ruokamäärä saattaa myös vaihdella päivän ja aktivisuus tason mukaan, tarkasti en anna samaa määrää jokapäivä. Esimerkiksi hirven luut ovat näille aivan hervottoman isoja, syövät niitä sen minkä jaksavat ja otan sitten pois, niin pieniksi niitä ei saa ilman kunnon pilkkomisvälineitä (tyylliin moottorisaha), että ne näillä upposivat kokonaan sisuksiin.
Esimerkkejä annoksista;

Kalkkunan kaulat;
Yksi kaula per buudeli.

Broilerin kaulat;
Rikulle noin 3 kaulaa, Hilmalle 3-5 kaulaa ja Taunolle 4-7 kaulaa.

Broilerin siivet;
Rikulle 1 siipi, Hilmalle 1-2 siipeä ja Taunolle 2-3 siipeä.

Nauta-sika jauhelija (tai naudan maha tai muu vastaava jauhettu liha pötkössä);

Jaan 250 grammaa lihaa näiden kolmen kesken siten, että Riku saa vähiten eli noin  60-70 grammaa, Hilma toiseksi aniten eli noin 70-100 grammaa ja Tauno sitten eniten noin 80-120 grammaa. Nämä ovat todella siis hatusta vedettyjä arvio määriä, koska en omista minkäänlaista keittiövaakaa....enkä ole kokenut tarpeelliseksi sellaista hankkiakkaan.
Lihoihin hurauttelen aina kasvissosetta sekaan, yleensä sellasen 1 ruokalusikallista per koira+öljyt+lisäravinteet.

Viljat

Viljoja meillä ei syödä ollenkaan ravintona, pyrin välttämään niitä kaikessa (myös treeninameissa sekä ajanvietepurtavissa). Joskus tietysti saattaa pieni muru leipää tai vastaavaa lattialle tipahtaa sekä joskus treeneissä saavat hyvin pieniä määriä nakkia, makkaraa tai lihapullaa. Tietysti toisaalta on hyvä, että joskus elimistöön joutuu pieniä määriä tuotakin viljaa, koska sitten elimistö tietysti osaa myös siihen suhtautua. En tiedä, saattaa olla vaan minun oma uskomus, mutta näin olen järkeillyt.

Öljyt

Öljyjä lisään koirien aamuruokaan viikottain. Tällähetkellä käytössä ovat pellavansiemenöljy, kylmäpuristettu (luomu) vehnänalkioöljy ja kennelrehun lohiöljy sekä uusimpana hankintana kylmäpuristettu kookosöljy.

Pellavansiemen öljy ja kookosöljy on hyviä ja luonnollisia E-vitamiinin lähteitä ja lisäksi toki niistä saa myös tarkeitä rasvahappoja. Kookosöljy on kokonaisuudessaan melkoinen vitamiinipommi.
Pellavansiemen öljyä koirat saivat jo nappuaikaan ruokaansa ja nyt syövät tuon purkin tyhjäksi, saas nähdä ostanko tuota sitten enää jatkossa. Omega rasvahappojen takia alunperin tuota olen hankkinut.
Lohiöljyä koirat saavat D-vitamiinin saannin tukemiseksi, koska kalan syönti tosiaan on kohtuullisen vähäistä (noin kerran 1-2 viikossa, eivät oikein tykkää).

Öljyjä lisään ruokaan keskimäärin 3-7 aamuna viikossa vähän vaihdellen, myös lisäämääni öljyä vaihtelen usein.
Öljyjen kanssa olisi tarkoitus menetellä siten, että kaapissa on aina muutamia vaihtoehtoa, mutta ei välttämättä aina samoja. Uusia öljyjä on mielenkiintoista kokeilla ja näin pysyy ainakin vitamiinien ja rasvahappojen saanti monipuolisena. Seuraavan ostoslistalla hamppuöljy.

Lisäravinteet

Lisäravinteiden osalta käytetään seuraavia ja seuraavista syistä;

Dorwest Herbs easy green; Tuote sisältää pinaattia, persiljaa ja vesikrassia eli kasviksia helpossa muodossa. Sisältää luonnollisessa muodossa paljon rautaa, C-vitamiinia, lehtivihreää, kalkkia ja magnessiumia. Vahvistaa turkkia (jota meillä ei nyt niin kamalasti ole tosin). Kätevä tuote, syötän kahden viikon kuurina reilun kuukauden välein aamuruuan yhteydessä.

Dorwest Herbs merilevä; Merilevä sisältää runsaasti erilaisia mineraaleja.

Ruusunmarjajauhe; Runsaasti C-vitamiinia luonnollisessa muodossa. C-vitamiini toimii niin koiralla kuin ihmiselläkin immuunijärjestelmässä monessakin eri roolissa ja vaikka on hitusen kiistanalaista tarvitseeko koira tätä vitamiinia vaiko ei, niin minä olen kallistanut kelkkani siihen suuntaan että tarvitsee. C-vitamiini tekee hyvää myös nivelille, eli erittäin tärkeä vitamiini tuolle pappakoiralle. Vitamiini on vesiliukoinen, joten yliannostuksen vaaraa tämän aineen kanssa ei tule.

B-vitamiini:  Tätä valmistetta aion antaa kuurina muuraman kerran vuodessa ihan vaan varmuuden vuoksi. Sisältää kaikkia B-ryhmän vitamiineja, että jos jotain nyt jostain syystä jäisi puuttumaan niin tulee tästä sitten täydennystä. B-vitamiinit ovat myös vesiliukoisia eli yliannostuksen vaaraa ei ole.

Kalsium lisää on myös kappiin hankittuna luujauheen muodossa, sekä myös purkillinen häränrasvajauhetta löytyy. Ensimmäistä ajattelin ripotella sillointällöin ruokaan varmistamaan riittävää kalsiumin saantia, ainakin semmoisina viikkoina/päivinä kun luuainesta tulee koirille keskimääräistä vähemmän.
Jälkimmäistä olen hankkinut aikanaan Hilman nirsoilun takia ja ripottelen sillointällöin nuorempien ruokaan, kyseessä siis tavallinen lisäenergiaa antava ravintolisä, jonka pitäisi myös parantaa ruokahalua.

Mietiskelin pitkään mikä olisi paras tai tarkemmin siis omasta mielestä paras tapa antaa näitä lisäravinteita koirille. Järkeilin sitten mielessäni, että lisäravinteiden on tarkoitus täydentää sitä mitä koira ravinnosta saa. Lisäravinnetta ei kuitenkaan ole mielestäni tarpeen antaa kokoajan, vaan maksimaalisen hyödyn (elimistö repii kaiken ilon irti) siitä saa, kun sitä tule elimistöön tietyin väliajoin. Koirat siis saavat meillä jokaista lisäravinnetta (paitsi tuota luujauhetta ja häränrasvajauhetta sekä B-vitamiinia) kaksi viikkoa kerrallaan kuurina. Sitten pidetään kahden viikon tauko elellen ilman mitään lisäravinnetta ja sitten on taas seuraavan vuoro. En tiedä onko tämä järkevä tapa, mutta kuten jo aikaisemmin olen maininnut niin tää on vaan meidän tyyli ja sitä muutetaan jos ei toimi, toteutetaan jos toimii.

Treeninamit

Treeninamit ovat yleensä aina kypsiä tuotteita, mutta pyrin parhaani mukaan käyttämään kaikkea viljatonta ja lisäaineetonta. Kuvassa on paikallisesta Lemmikkiruoka Tessusta hankittuja maha- ja lihalastuja, broilerin sydämiä ja naudan kuivattua keuhkoa. Näiden lisäksi käytän treeninameina paljon zooplussalta tilattuja Rocco- kuivalihoja (broilerin rintafilettä pääasiassa). Näiden lisäksi olen joskus paistanut esim. tarjouslapulla kaupasta ostamiani possun lihasuikaleita ja ripotellut niihin mauksi hitusen valkosipuli- sekä paprikajauhetta. Hyvin ovat kauppansa tehneet. Joskus sitten tulee treeneihin otettua mukaan myös juuston jämät tai paloiteltua vähän nakkia, mutta mahdollisimman minimissä pyrin pitämään nuo suolavehnähöttö -namit.

Noita lastuja ja keuhkoa on näppärä paloitella valmiiksi rasiaan ja tarvitsee vain napata rasia mukaan treenikassiin.

 Ajanviete purtavat

Työpäivä on koiralle pitkä ja siksi jätän jokapäivä koirille jotain ajanvietepurtavaa. Näissäkin sama periaate kuin treeninameissa eli ei vehnää eikä lisäaineita kiitos. Kuvassa näkyy siankorvia, kuivalihaa ja normaaleja nahkaluita.

Välillä tungen noita kuivalihoja esim. vessapaperirullan hylsyihin näille nuoremmille koirille, että vähän enemmän joutuvat töitä tekemään namien eteen. Aktivointipallot ovat meillä myös käytössä, nuo mahalastut ovat esim. näppäriä murennella pallon sisään.

Päiväkirjaa olen pitänyt näistä koirien ruokailuista siitä lähtien, kun aloitettiin täysbarffaus.
Tässä vielä linkit näihin postauksiin.

VIIKKO 1
VIIKKO 2
VIIKKO 3
VIIKKO 4
VIIKKO 5
VIIKKO 6
VIIKKO 7
VIIKKO 8
VIIKKO 9
VIIKKO 10
VIIKKO 11
VIIKKO 12
VIIKKO 13
VIIKKO 14
VIIKKO 15
VIIKKO 16
VIIKKO 17
VIIKKO 18
VIIKKO 19
VIIKKO 20 
VIIKKO 21 
VIIKKO 22
VIIKKO 23
VIIKKO 24

Tämän tekstin perusteella ei kenenkään kannata rueta barffaustaan koostamaan, koska mikä toimii toisella ei välttämättä toimi toisella ja olen vain "kotioppinut" eli en mikään asiantuntija. Oman tapani raakaruokkia koiriani kehittelin lukemani tiedon sekä ihmisten vinkkien perusteella. Koostin asioista itselleni ja koirilleni sopivan kokonaisuuden.
Barffausta suosittelen ehdottomasti kaikille ja mielelläni toki vastaan, jos jollain on jotain kysyttävää tähän  postaukseen liittyen.