Lenkin jälkeen Sanna haki meidät kyytiin ja suunnattiin Hilman peko-treenehin. Aiheena oli yläpiilojen kertaus. Hilmalle piiloon meni kaksi maalimiestä ja tälläkertaa saatiin vielä ihan uudet maalimiehet Hilmalle kehiin. Ensimmäisen maalimiehen Hilma löysi hienosti korkeasta kaapista. Muutenkin työskentely oli taas mahtavaa katseltavaa, niin innostunutta ja taitavaa aloittelevalle koiralle. Toisen maalimiehen löytyminen oli vähän haastavaa, tämä maalimies oli melkein katonrajassa korkean jääkaappipakastimen päällä. Hilma kyllä huoneessa pyöriskeli, mutta en tiedä eikö se vaan saanut hajua vai mikä mätti, kun maalmies ei meinannut löytyä millään. Lopulta nostin Hilman ilmaan ja sitten se bongasi maalimiehen ja sai palkkansa.
Vaikean treenin päätteeksi otettiin vielä yksi motivaatio-ukko eli ukko kirmasi helpohkoon piiloon koiran nähden, koira päästettiin perään ja ukko odotti namien kanssa sitten kaapissa.
Pienet lenkit tehtiin mennen tullen, mutta tälläkertaa ihan vaan hihnoissa. Tauno sai vähän seurustella ihmisten kanssa ja katella rakennuksesta tulevia koiruuksia. Onnistunut ja mukava treeni, harmi, että en muistanut Hilmaa autosta hakiessani ottaa kameraa sieltä, että ois ees yksi treenikuva saatu postausta piristämään.
Tiistaina oli edessä Taunon rokotus. Otin polkupyörän alle ja hurautin vähän kiertoreittiä Tohtori kontun vastaanotolle Hilman ja Taunon kanssa. Hilmaa meinasi eläinlääkärillä vähän pelottaa, mutta Tauno otti lunkisti eikä vielä tällähetkelläkään tiedä, miksi siinä pöydällä piti käydä seisomassa =) Eläinlääkäri myös kovasti kehui tuota meidän nuortamiestä ja kuorossa taas harmiteltiin tuota isoa kokoa. Lääkärimme kasvattaa itse snautsereita.
Molemmat koirat kävivät myös puntarilla;
Hilma 4,2 kg
Tauno 7,3 kg
Koirat saivat tässä näppärästi siis useamman kilsan ravi/laukkalenkin eli mie oon saanut loppupäivän istuskella koneella ja tehdä vähän kotihommia. Pienet takapihatottikset otettiin Taunon kanssa vielä iltamassa. Maahan meno on tosi hyvällä mallilla, mutta miksi toi sivulletulo on niin vaikeeta tolle koiralle? Hallitsee vaikeammat asiat paremmin, jotenkin ristiriitaista? Otettiin myös pari seisotusta, ihan vaan muistin virkistykseksi, jos innostun Joensuun näyttelyyn Taunon ilmoittamaan sunnuntaille. Kutistunuthan tuo nuormies ei ole, mutta jos tuomari jättäisi mittatikun heiluttelun vähemmälle olisi pojalla mahdollisuuksia kyllä saada jonkinmoinen tuloskin, kun muuta merkittävää vikaa ei kuitenkaan ole.
Riku-pappa on viihtynyt ja jaksanut Lieksan lomallaan vallan mainiosti. Papparaisella on kunnon luksusoltavat. Tokihan vanhusta ikävä on, mutta jos mä yhtään koiraani oon oppinu 13 vuoden aikana tuntemaan niin se ei kaipaa meitä pätkääkään =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti