Torstaina agi-treenit olivat peruttuna helteen ja ukonilman takia, joten hoidettiin kauppa-asiat ja isäntä kävi ekaa kertaa rullaluistelulenkillä Hilman & Taunon kanssa. Jarruttamista olivat vähän kavahtaneet, mutta muuten Tauno oli mennyt kuin hän olisi aina rullaluistelijan kanssa juossut. Hilmahan on jo rullaluistimiin aikanaan totutettu, mutta Hilman muistin "lyhyyden" huomioon ottaen todella hyvin meni. Lenkillä viihtyivät tunnin verran, välistä koirat olivat ravanneet ja välistä laukanneet. Hyvä et homma sujui, lisäliikunta ei koskaan ole koirille pahitteeksi ja jos itseä laiskottaa voin laittaa isännän rullaluistelulenkille, näppärää =)
Perjantaian tingittiin taas vähän liikunnasta ja suunnattiin Jokiasemalle Siinan kanssa siiterille, mukaan pääsivät myös Hilma ja Tauno. Jokiasemalla on aina paljon ihmisiä; lapsia, aikuisia ja koiria. Hilma ja Tauno käyttäytyivät mallikkaasti ja suhtautuivat ympäröivään hälinään rauhallisesti. Muutama ihminen kävi koiria ihastelemassa ja silittelemässä, erityisesti Taunon ryhdikäs olemus herätti positiivista huomiota. Iltaruuaksi koirat vielä järsivät sianselkiä takapihalla.
Lauantai aamuna sitten suunnattiin Agsaamaan Sannan ja Edyn kanssa koirakoulu Napakan esteille. Pieni ratapätkä; Aitoja, kepit, pussi ja A-este sekä yksittäisenä rengasta Taunolle.
 |
| Kuvannut; Sanna R |
Taunon kepit ovat edistyneet paljon keväästä, vaikka vielähän niitä virheitä tulee paljon. Ovat kuitenkin jo melko itsenäiset ja sehän oli tavoite.
 |
| Kuvannut; Sanna R |
 |
| Kuvannut; Sanna R |
 |
| Kuvannut; Sanna R |
 |
| Kuvannut; Sanna R |
 |
| Kuvannut; Sanna R |
Kontaktit menivät tänäänkin namialustan kanssa tosi kivasti eikä jätkä kertaakaan leiskauttanut kontaktia yli. Jospa mä en kuitenkaan tehty arviointivirhettä siinä, et aloin opettamaan hidastuskäskyä enkä pysäytyskontaktia.
 |
| Kuvannut; Sanna R |
 |
| Kuvannut; Sanna R |
Eräs hyvin innokas 13-vuotiaskin sai käydä esteillä. Napakan esteet saa tuohon erittäin matalaan Riku korkeuteen ja siitä syystä pappa sai mennä ihan saman ratapätkän kuin muutkin. Voi sitä intoa ja iloa.
 |
| Kuvannut; Sanna R |
 |
| Kuvannut; Sanna R |
 |
| Kuvannut; Sanna R |
 |
| Kuvannut; Sanna R |
 |
| Kuvannut; Sanna R |
Tauno opetteli myös rengasta yksittäisenä ja aika hyvin tuokin jo sujuu. Täytyy nyt muutamia viikkoja vahvistaa vielä yksittäisenä tuota ja rueta sitten kokeilemaan meniskö jo ihan ratapätkälläkin.
 |
| Kuvannut; Sanna R |
Hilmakin kävi vähän esteillä, mutta neidin keskittymiskyky katkesi kuin kananlento eli ei siitä sen enempää.
Meillä on vähän semmonen ajatus, että josko ekoihin (tai toisiin, mutta siitä ensimmäisestä flopista ei puhuta) mölleihin mentäisi. Ollaan kesälomailemassa Lieksassa, kun siellä sattuu myös möllit olemaan. Saas nähdä, että jänistänkö.
Treeneistä suunnattiin ulkoilemaan ja uimaan. Pappakoira juoksi vilvoittelemaan ensimmäiseen vesikohtaan minkä huomasi.
Hilma turvapaikallaan. Tälläkertaa laitoin neidinkin kerran uimaan, että sai vähän kastauduttua.
Papparainen nouti tyypilliseen tapaansa isoja keppejä. Yhdessä vaiheessa keppiä hakiessa pappa painuikin pinnan alle. Oli vähän niinkuin kyljellään vedessä ja välistä painui kokonaan umpisukkeloon ja välstä pää oli vähän pinnalla. Mie luulin et Riku sai jonkin kohtauksen, mutta Sanna huomasi ekana ja sit miekin tajusin et Rikun keppi on jäänyt kiinni pohjaan eikä se halua päästää siitä irti. Huusin ja juoksentelin siinä sit kuin päätön kana ja olin just lähdössä erittäin mutaiseen pelastusoperaatioon, kun Sanna sano et nyt tuli pintaan. Sieltä pappa ui rauhallisesti rantaan ja jäi vielä vinkuen katselemaan siihen, et hitto....mun keppi jäi tonne. On se vaan sitkeä pirulainen. Onneksi en ehtinyt lähteä vaatteet päällä pelastamaan tuota koiraa. Vyötäröä myöten mudassa ja paskassa, lenkkarit mahdollisest piloilla jne. olisi ollut mukava todeta, että kaikki tämä vain koiran itsepäisyyden tähden. Pappa ei tilanteesta tosiaan näyttänyt meneen miksikään, vettäkään ei ollut mennyt henkeen oikeastaan ollenkaan.
Tauno kans polskutteli reippaasti.
Edu-kamun kanssa piti tietysti myös juosta tiukkoja srinttikisoja.
Hilmakin vedessä vapaaehtoisesti (taisi olla vahinko), tätä ei kovin usein nääkkään.
Sannaa ja Edyä kotiinsa palauttaessa saatin papparaiselle samalla Edyn vanha Hurtan viilennystakki. Hyvin levollisesti meidän vanhaherra takkinsa sisällä ulkoilun jälkeen köllötteli. Ehdottomasti tuolle on käyttöä ja koon puolesta menee Taunollekkin esim. treeneissä. Koiraporukka oli kokonaisuudessaan melko rentoa kamaa loppuillan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti