Hilma ja Tauno kuitenkin tekivät taakanvetotreenit reippaasti sateesta huolimatta ja sitten vielä käveltiin koko lauman voimin märkä metsälenkki. Sade ei sinällään noita näyttänyt kauheasti haittaavan, paitsi papan ilme oli vähän sellanen et ootko sie ihan tosissas.
Maanantaina lähdettiin töiden jälkeen tekemään Hilman ja Taunon kanssa pieni pyörälenkki ennenkuin oli Peko treenien aika. Lenkki mentiin kokonaan reippaalla ravilla.
Ilalla sitten suunnattiin Hilman Peko-treeneihin. Treeneissä käytettiin tälläkertaa maatason kerrosta ja yläkertaa yhteisenä tilana ja kolme maalimiestä piiloutui ohjaajalle tuntemattomiin paikkoihin. Piilot sijaitsivat kaikki korkealla eli koiralle oli siinäkin aivan uutta haastetta. Hilma löysi ja ilmaisi hienosti. Ääntä Hilma ei siis vielä käytä, eli ilmaisua ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole opetettu, mutta korkealta ihmisen bongatessaan Hilma hyppäsi reippasti takajaloilleen ja katsoi minua, et heiiiiiii, tuolla se tyyppi on. Yksi maalimies oli piilossa korkeiden jääkaappipakastin yhdistelmien päällä melkein katon rajassa. Sinne nostin reippaan neidin sitten palkkansa hakemaan, kun se ensin riittävän kauan pyöriskeli siinä, että täällä kyl varmasti joku on.
Video Hilman treenistä tässä KLIK!
Videon muokkausesta suuri kiitos Siina J.
Treenin jälkeen koirat pääsivät pikaisesti kirmailemaan pelloille
Tiistaina sitten satoi jälleen, helteet taisivat totaalisesti vaihtua "kivaan" sadekeliin. Päivä meni siis jumitellessa, kun en itse jaksanut lähteä sateeseen lenkkeilemään sitten milään.
Keskiviikkona sitten siivottiin ja käytiin Hilman & Taunon kanssa canicrossaamassa Repokallion lenkki. Tauno alkaa selkeästi paremmin aktivoitua tähän canicrossaamiseen eli reippaan ravin siasta jätkä tarjoili välistä vetoa ja laukkaa myös. Hieno tunne kiitää koirien kanssa tuolla lenkkipolulla ja parhautta on nimenomaan se, että tässä lajissa saa itsellekkin kunnolla hien pintaan.
Torstaina sitten otin Hilman ja Taunon kyytiin, pappakoira jäi odottelemaan isäntää kotiin. Ensin suunnattiin kyläilemään kaverini luokse. Kerrostalon kolmanteen kerrokseen hurautettiin hissillä (taisi olla Taunon eka kerta hississä) eikä ongelmia kummallakaan. Kylässäkin karvaiset vieraat käyttäyivät mallikkaasti.
Kyläpaikasta jatkettiin sitten matkaa Taunon agilitytreeneihin.
Ratana palveli 2-luokan kisarata ja keinua & rengasta lukuunottamatta rata saatiin suoritettua kohtuu kivasti. Kepeillä Tauno ei toki vielä ole itsenäinen. Pääsääntöisesti treeniin saa kuitenkin olla vallan tyytyväinen. Putkille Tauno irtosi ekalla kierroksella hienosti, mutta sitten rengasta yksittäisenä suorittaessa palkkasin Taunoa kädestä ja heti kädessä roikkuminen sitten aktivoitua. On se kyllä jännä. Purkkipalkkoja siis jatketaan agin parissa ihan pysyvänä ratkaisuna.
A-esteen ja puomin alastuloilla oli molemmissa namialustat ja Tauno otti kontaktit kivasti. Nyt pitäisi vaan muistaa alustaa pitää noilla kontakteilla ja vahvistaa hidastuskäskyä niiden avulla.
Keinua treenattiin sitten Taunon kanssa lopuksi ja epätoivosta onnistumisen tunteeseen päästiin. Keinuahan tuo koira ei siis vieläkään mene, mutta keinun kanssa tutustumisessa sentään edistytään.
Treenin jälkeen käytiin pienellä kävelyllä ja sitten huristeltiin kotiin.
Siina taisi napata muutaman kuvankin, mutta lisäilen ne sitten myöhemmin tähän postaukseen.
Rikupappa pääsi sitten isännän mukana kyläilemään isännän siskon luokse, eli mukavaa pappaohjelmaa papalle.
Postauksen kuvasaldo on nyt sateiden ja yksin koirien kanssa touhuamisen takia todella laiha, mutta koetetaan tsempata nyt viikonlopun aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti