Lisäksi mukaan tarttui erilaisia Muchin pötköjä sekä broilerin selkärankoja.
Otin kokeiluun myös uutta lohiöljyä entisen ollessa lopuillaan, tai siis kalanmaksaöljyähän tuo on. Pitäisi olla vielä parempaa kuin perus lohiöljyn. Lisänä myös A-vitamiini, mutta meillä tämä ei tule päivittäiseen käyttöön eli tuskin liikaa saavat sitäkään. Pakko tunnustaa, että tokihan tässä edulline hintakin houkutti. Tämä iso pullo kustansi reilun 10 euroa.
Sitten ne peko-treenit.
Hilman kohdalla en voi kuin sanoa et WOW, toi yllättää minut joka kerta. Hilma suoraan puhkui intoa, kun päästiin rakennuksen ovelle. Ovella odoteltiin, että kolme maalimiestä piiloutuivat rakennukseen (helppoihin piiloihin vielä toki) ja sitten laitoin Hilman etsintähommiin. Määrätietoisesti ja itsenäisesti edeten Hilma tutki rakennusta ja poimi maalimiehet esiin kohtuullisen nopeassa ajassa. Viimeinen maalimies oli suljetun oven takana portaiden alapäässä olevassa lämmönjakohuoneessa. Tänne halusin maalimiehen menevän, eli tämä piilo ei ollut minulle itselle yllätys. Lämmönjakohuoneessa oli tietysti nämä lämmityskattilat sekä kuului suhisevaa ääntä, tahdoin vähän haastaa tuota neitiä. Hetkekään tuo eriskummallinen otus ei epäröinyt tätäkään viimeistä maalimiestä etsiessä.
Maalimiesten löytymisen jälkeen Hilma oli vieläkin ihan fiiliksissä ja tarkastettiin vielä yksi huone, vaikka ketään siellä ei enää ollutkaan.
Välistä oon onnesta soikeena, et löysin tolle lajin ja välistä ihan ymmälläni, että miten tuosta koirasta on tullut lähestulkoon normaali. Melkein alkaisin jo ajatella, että olen kuvitellut sen ongelmat ellen kuulisi useilta Hilman pidempään tunteneilta kommentteja sen kehittymisestä ja muuttumisesta. Aivan kuin eri koira, kuulemma. Melkein voisin taputtaa itseäni olalle, minä onnistuin, minä kuntoutin tuon aran, heikkohermoisen, pelokkaan, stressaavan ja varovaisen ötökän koiraksi. Heh he, no ehkä vähän liioiteltua....ja esim. pissaongelma, takaa tulevien ihmisten kammoksuminen ja ilman lauman tukea pärjäämisen ongelmat ovat edelleen todellisia. Tästä on kuitenkin hyvä ja mukava jatkaa, koska edistystä on tapahtunut ja eritysiesti sterilisaation sekä Taunon taloon tulon jälkeen huimin harppauksin.
Pelloilla ulkoiltiin sekä ennen treenejä että vähän pidempään sitten treenien jälkeen. Treenien jälkeen pelloilla juoksenteli neljä iloista kääkkää eli Hilma, Tauno, Edy ja Esko. Esko ei valitettavasti vaan sattunut yhteenkään julkaisukelpoiseen kuvaan.
Taunon kanssa otettin myös lyhyet tottikset eli harjoilteltiin edestäpäin sivulle tuloa. Tauno tarvitsee vielä treeniä ja apuja paljon, näiden kanssa pitäisi muistaa, etteivät asiat tapahdu hetkessä. Hyvällä vireellä Tauno kuitenkin teki, kun muistin itse innostaa ja kyllä käsi/vartaloapuja jo voi vähän keventää, mutta niiden poisjättämisen aika ei ole vielä käsillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti