Maailman paras pappakin saatiin tänään kotiin. Harvinaisen lunkisti otti vanhaherra tämän, että talossa oli yksi ylimääräinenkin koira.
Iltapäivän puolella suunnattiin sitten metsälenkille. Lenkistä tuli melkoisen pitkä, toivottavasti ei ihan tota pentukoiraa väsytetty loppuun, kaikista innokkaimmin se vielä kyllä kirmaili autolle saavuttaessakin. Pappakoirakin otettiin mukaan, mutta se sai välillä ottaa lepiä jommankumman sylissä matkustaen. Selkeästi se ei ihan parhaimmillaan ole voinnin suhteen, vaikka ei mitenkään erityisen väsynytkään. Innokkaasti oli mukaan lähdössä lenkille ja intoa riitti välistä kovastikkin kulkemiseen, mutta väsy tuli todella nopeaan sitten kuitenkin.
Hilma oli aivan onnessaan, kun hanki kantoi ja pääsi pupujen hajuja kunnolla haistelemaan.
Hilman takki ei meinannut kestää menossa mukana, kun Ricomaatti polulla aina kulki Hilman yli. Mitäs sitä tommosta väistämään, kun voi vaan kävellä sen päältä (Rico ei siis missään tapauksessa polkaise Hilman päälle, vaan astuu nätisti yli) =D
Bestiksien pyllyt =)
Hilman pään päälle voisi kuvitella ajatuskuplan; "pupupupupupu, missä pupupupupu, tästä se on menny......varmana!"
Pakkasen takia yksi puu pamahti melkoisen kovasti tuolla metsässä, tämä aiheutti selkeää tarkkailuntarvetta koirissa. Tauno ja Hilma kävivät katsomassa äänen lähdettä lähempääkin, pappa tyytyi haukkumaan paikallaan ja Rico oli vähän hätää kärsimässä et lähtiskö toisten koirien perään vai pysyiskö ihmisten lähellä. Ihmiset kuitenkin voittivat.
Isäntäkin on selkeästi kokematon ison koiran kanssa liikkuja, tuonne Rico ne tyrkkäsi ihan tuosta vaan ohi kulkiessaan =D
Kotirintamalla on lenkin jälkeen ollut aika rauhallista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti