Eläinlääkärin teksti;
Riku tuli vastaanotolle virtsaongelmien ja laihtumisen vuoksi. Rikulla oli ollut viikonloppuna ripuliepisodi, joka oli kuitenkin jo rauhoittumaan päin.
Yleistutkimuksessa sydämessä selvä sivuääni. Vatsaontelo palpoiden pehmeä, ei aristuksia. Ruumiinlämpö normaali.
Rikulta otettiin verinäyte, josta tutkittin veren valkosolujen osuus, veren proteiinit, hemoglobiini, maksa- ja munuaisarvot , verensokeri sekä kolestroli. Tolokset normaaleissa viiterajoissa.
Virtsanäytteesä pikatestilla valkosoluja, bakteereita sekä punasoluja. Virtsasta tehdään myös bakteeriviljely sekä herkkyysmääritys. Soitan tulosten valmistuttua.
Rakon ultraäänitutkimuksessa ei todettu virtakiviin viittaavaa. Rakko oli hieman paksuseinäinen mikä voi johtua tulehduksesta.
Aloitetaan antibioottikuuri (Synolux) ohjeen mukaan. Maitohappobakteerilisä suositeltava kuurin ajan.
Eläinlääkärin mukaan laihtuminen voi johtua myös näistä tulehduksista eikä sille välttämättä ole sen kummempaa syytä. Papparaisen paino olikin nyt sitten noussut 100 grammaa edellisestä punnituksesta. Jatkotutkimuksia eläinlääkäri ei suositellut, toki RTG-kuvilla ja vatsaontelon laajalla ultrauksella voitaisi vielä sulkea kasvaimet yms. pois varmuudella, mutta tulehdusarvojen ollessa normaalit en pidä tätä nyt ainakaan mitenkään akuutisti tarpeellisena toimenpiteenä.
Papparainen käyttäytyi hienosti tutkimuksien ajan, kieltäydyin tunkemasta sille kuonokoppaa eikä pappa missään vaiheessa osoittanut merkkejä, että sille olisi mitään tarvetta. Eläinlääkäri oli minusta erittäin perusteellinen ja kuunteli kunnolla sen, mitä kerroin koirasta. Olin todella tyytyväinen saamaani palveluun ja saamiini ohjeisiin.
Tämmöisellä setillä sitten muiden lääkkeiden lisäksi tästä illasta eteenpäin;
Potilas oli silminnähden tyytyväinen päästessään kotiin ja omaan petiin lepäilemään. Rikusta olisi ollut mielenkiintoista saada lähikuva siinä vaiheessa, kun eläinlekuri tutki eturauhasta (sisältäpäin) tai mittasi lämmön. Mulkosilmät olivat isommat kuin koskaan =D
Hinta tälle kaikelle oli suorastaan suolainen, mutta mitäpä sitä ei näiden rakkaiden buudeleiden eteen tee.....ja oman mielenrauhan eteen.
Tärkeintä tässä kaikessa on se, että minun papparainen ei ainakaan vielä lähde sateenkaarisillalle. Uskallan toivoa, että jospa se näkisi vielä lempivuodenaikansa kevään ja saisi köllötellä auringossa takapihalla.
Potilaan tunnelmia kotiinsaapumisen jälkeen.
Ei sitä oikein tajunnutkaan miten huolissaan sitä oli, nyt on kevyt ja iloinen olo emännällä =)
Hienoa, että Riku toipuu.:) Tarjotaanko teidän eläinlääkärissä automaattisesti koiralle kuonokoppaa? Ajatteleeko eläinlääkäri, että kääkkä tietysti näykkii... :D
VastaaPoistaMeidän Taistoa on alkanut vähän jännittää eläinlääkäriin pöydällä oleminen, koska siltä on otettu jo monta kertaa verikokeet. Alussa se yrittää karata pöydältä mun syliin, mutta heti verikokeen jälkeen on valmis antamaan lääkärille anteeksi ja käy antamassa muutaman pusun.
t. Tyynen ja Taiston emäntä
Kiitos =) Aika usein olen törmännyt siihen, että ainakin kääpiöpinserille herkästi kuonokoppaa tarjotaan. Rikunkin kohdalla lääkäri totesi että; minkäslainen pinseri sinä olet, et pitäiskö koppa laittaa?". En tiedä sit kohdistuuko rotuun, mutta semmonen vaikutelma on tullut et kääkkiä ainakin täällä lekurit pitää potentiaalisina näykkijöinä. Tokihan kipu/paniikki/shokki aina puremisreaktion voi aiheuttaa, mutta kyllä näille on selvää, ettei ihmistä purra tommosessa ns. normaalissa tilanteessa. Ihana taisto, turha sitä on kaunaa kantaa =) Kyllähän tommonen useiden kokeiden ottaminen jne. voi koirassa sen laukaista, et tää ei oo kivaa. Toivottavasti Taistokin tulee kuntoon! Ja jaksamista sinne, ultraahan te vielä odottelette muistaakseni.
VastaaPoista