Kajaanin näyttelypaikalle saavuttiin vajaa tunti ennen Tauno kehän alkua ja aika oli juuri sopiva. Tauno ei jännittänyt ollenkaan, paitsi ihan vähän ekalla kerralla pallohalliin menossa, kun ahtauduttiin siihen pieneen tilaan kymmenien koirien ja ihmisten kanssa (Kajaanin pallohallin ovia ei saa avata yhtäaikaa, alipaineen tms. takia). Tästä säikähdyksestä tai olisi enemmän ollut ihmetystä Tauno palautui hetkessä. Muuten Tauno kulki häntä pystyssä hallissa ja oli vaan kiinnostunut kaikesta ympärillä olevasta. Kokonaisuutena olen äärimmäisen tyytyväinen Taunon näyttelypaikkakäytökseen.
Häkkiä Taunolla ei ollenkaan ollut hallin sisällä mukana, kun odotteluaika ei kuitenkaan ollut pitkä.
Tauno nappasi näyttelystä EH:n ja sijoittui junioriuroksien neljänneksi. Kilpakumppaneita Taunolla oli omassa luokassaan yhdeksän. Tauno oli myös ainut punainen junnu uros, joka sijoittui. Tästä olen tosi iloinen, koska punaiset vaan ei samalla lailla jyrää näytelmissä kuin mustat.
 |
| Kuva; Siina J |
 |
| Kuva; Siina J |
 |
| Kuva; Siina J |
Tuomarina toimi Ralf Campbell Norjasta
Tässä Taunon arvostelu itse suomennettuna;
Keskikokoinen nuori uros. Oikein muotoutunut pää. Hyvä ilme. Vahva niska. Ylälinja voisi olla suorempi, pikkuisen köyryselkä (?). Hyvä luusto. Hyvin kulmautunut. Voisi liikkua tehokkaammin. Hyvä turkki ja väri.
 |
| Kuva; Siina J |
 |
| Kuva; Siina J |
 |
| Kuva; Siina J |
Arvostelussa on paljon hyvää ja sellaisia asioita joista olen samaa mieltä itsekkin.
Liikeen tehokkuus on ihan puhtaasti treenikysymys, Tauno myös kiinnitti paljon huomiota ympäröiviin tapahtumiin (koirien rähähdykset, kehän laidalla häkissä huutava koira jne), joten sekin varmaan liikkumista hitusen sotki. Omasta mielestäni Tauno liikkuu normaalisti kauniisti, mutta se pitäisi saada vielä esille myös kehässä. Yhden toimenpide vinkin tähän jo sainkin, minun on itse kipitettävä nopeammin =)
Köyryselkäisenä minä en Taunoa myöskään nää ja epäilen arvosteluun tuon hypänneen siitä, että tommonen pitkärunkoinen koira näyttää herkästi köyryselältä heti, jos ryhti karkaa yhtään huonoksi. Liikkeen tehottomuus ja tämä maininta ylälinjasta siis varmaan liittyvät vahvasti toisiinsa. Tässä kuvassa näkee, miten ylälinja karkaa liikkeessä köyryyn, kun koira liikkuu lyhyellä ja tehottomalla askeleella.
 |
| Kuva; Siina J |
Pöydällä Tauno ei ihan 100 % rento ollut, koska pöytätreeni meillä on ollut aivan liian vähäistä. Pöydän kanssa sattui myös sellainen moka, että nostaessani Tauno pöydälle pöytä keikkasi tosi pahasti. Tuin sitten pöytää, eikä se enää päässyt keikkumaan, mutta vähäisen pöytäkokemuksen omaavan koiran suoritusta tuo pöydän keikkaaminen ei varmasti ainakaan parantanut. Hampaiden katsominen meni ok, mutta jouduin vähän Taunoa pitämään paikallaan. Tämäkin taas treenikysymys. Ystävällinen Tauno oli tuomarille eikä millään tavalla osoittanut olevansa sitä mieltä, että hänen suutaa ei saisi ronklia.
Tauno myös onnistui hyppäämään kerran pöydältä alas, MUN MOGA. Ja taas nolotti, kuten allaolevan kuvan ilmeestä voidaan nähdä =D
 |
| Kuva; Siina J |
 |
| Kuva; Siina J |
Näyttelytreeniä on siis paljon edessä. Aion ostaa meille kotiin pöydän, koska vaikka meillä pöytiä onkin niin tommonen näyttelypöytä olisi harjoitteluun ehdottomasti paras. Jos jollain tietoa mistä tommosen näyttelytreeniin sopivan ja mielellään kokoon taitettavan pöydän saisi järkihintaan, niin vinkkejä otetaan vastaan?
 |
| Kuva; Siina J |
 |
| Kuva; Siina J |
Taunon näyttelypäivä ei vielä loppunut omassa kehässä käyntiin, koska matkakavereiden kehät olivat vasta iltapäivällä. Hienosti tämä nuorimies jaksoi oman suorituksen jälkeen hengailla vielä näyttelypaikalla myös yleisön roolissa.
 |
| Kuva; Siina J |
Näyttelyssä tuli myös shoppailtua, mutta vain tärkeitä ja tarpeellisia asioita.
No okei, myönnettäköön, tälle karva-alustalle ei ollut tarpeen sanelemaa hankintaperustetta, mutta se oli niin mukavan pehmoinen ja vielä alelaarissa. Isäntä innostui kuitenkin tästä heti ja halusi sen omaan autoon vanhan (kuulemma ruman) koirienalustan tilalle. Näin siis toimittiin ja tämä karvalusta muutti isännän auton takakontiin.
Lisäksi kävin hankkimassa Taunolle näyttelykansion, itselle numerolapputaskun sekä namitaskun. Käytän paljon mekkoja silloin, kun en ole tuulipuvussa, joten tummoisella pitkällä hihnalle varustettu namitasku on juuri passeli minulle.
Riku ja Hilma viettivät päivän isännän hoivissa. Tunnin lenkin olivat tehneet, myös pappakoira oli ylättäen "ilmoittanut" tahtovansa tehdä kunnon lenkin. Myös kyläilyä sekä autoajelua oli ollut ohjelmassa. Hilma oli heti ottanut Rikun takaisin bestiksekseen Taunon kadottua maisemista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti