Upin vauhti lisääntyy ja Hilma sairastaa

Torstaina piti taas mennä työn pariin. Isäntä kävi ruokatunnilla koiria katsomassa ja minä lyhensin päivää sitten loppupäästä. 

Leikkiäkin taas riitti.

Iltapäivällä kävimme Upin kanssa kahdestaan kävelyllä, edelleenkin Upi on ilman laumaa kovin orpo tuolla ulkona, mutta treenillä tästä selvitään.

Isäntä ulkoilutti sitten Hilman ja Taunon. Aikuisten ollessa lenkillä treenailimme Upin kanssa istumista, sivulle tuloa ja kosketusalustaa lyhyiden treenien muodossa naksutinta apuan käyttäen. Istuminen on tosi jees jo =)

Seitsemältä suuntasimme Taunon kanssa toko-treeneihin ja Hilma & Upi jäivät isännän kanssa kotiin. Upi oli vain vähän ovellepäin vilkaissut ja sitten keskittynyt leikkimiseen.

Ja ottanut isännän sylissä torkut sohvalla.

Taunon tokot menivät todella hyvin. Ohjelmassa oli ensin paikallaanmakuuta häiriössä. Emme laittaneen koiria riviin vaan jokainen laittoi koiransa vapaavalintaiseen paikkaan halliin makaamaan ja sitten tuotettiin häiriötä omille koirille sekä sivussa toistenkin koirille. Tauno toimi hyvin, muutamia nousuja. Otin juoksuaskeleita koiraa kohti ja koirasta poispäin, kävin lähellä vierasta koiraa jne. Minun liikeistä Tauno otti selkeästi enemmän häiriötä kuin vieraista, mutta pysyi pääosn vallan kivasti ja saatiin onnistuneita suorituksia aikaan.
Seuraavana harjoituksena istu-maahan vaihtelua sivulla ja tämäkin sujui melkoisen hyvin, toki maasta takaisin istumaan nousussa käsiapu oli vielä tarpeen. 

Lisäksi harjoiteltiin vielä ilosia luoksetuloja. Ennakointia Tauno ei tälläkertaa tehnyt ollenkaan vaan lähti liikkelle vasta kutsusta, hienoa.

Perusasennossa myös tapahtunut kehittymistä, pikkuhiljaa koetan alkaa häivyttämään turhaa käsiapua. Taunolta näyttä ilmeisesti myös unohtuneet "kammo" tulla kiinni mun jalkaa, koska nyt hyvä kun ei välistä istahda jalkaterän päälle. Ihme epeli, hieno mies.

Treenin jälkeen vielä pieni lenkki Sannan & Edyn kanssa ja illasta tietysti vielä porukalla Upi mukaan lukien.

Isäntä kertoi, että Hilma oli oksentanut kerran meidän treeneissä olon aikana. Tuossahan ei mitään eriskummallista ollut, koska närästysongelmat takia Hilma kuitenkin oksentelee aika usein (ei siis ruokaansa vaan mahanesteitä/nestettä). Iltaruokaan Hilma kävi kiinni vähän haluttomasti, mutta söi ja sitten se alkoi......

Oksentamista ja vielä kerran oksentamista, yöllä myös ripulia. Myöhään illasta koira oli myös selkeästi kipeä, koska ärhenteli Taunolle ja Hilmahan ei koskaan ärhentele omassa laumassa.

Aamulla Hilman yleisvointi oli selvästi heikentynyt, häntärauhanen todella turvoksissa ja oksentelu senkun jatkui. Minä sitten lähdin töihin ja isäntä eläinlääkäriin. Hilmalla todettiin paha suolistotulehdus ja närästysvaivaankin saatiin jatkoa ajatellen lääkkeitä. Olisiko tulehdus tehnyt tuloaan jo pidemmän aikaan ja nyt sitten räjähti, koska vointi huononi todella nopeasti ja koiran käytöskin muuttui noin voimakkaasti eli selkeästi oli itsekkin ymmällään.

Hilmasta otettin lääkärillä verikokeet ja RTG. Tulehdusarvot olivat koholla ja suolisto turvonnut eli tosiaan se suolistotulehdus sitten tuli diagnoosiksi. Lääkkeitä apteekista ostettiin 7 eri sorttia, tosin pari nästä närästysoireisiin tarvittaessa. Suolistoantibioottikuuri kestää vaivaisen kuukauden, huh huijaa. Hilma laitettiin varmuudenvuoksi erilleen toisista yksinolon ajaksi, ihan reipas neiti oli mun kotiutuessa, mutta puklauttelua on esiintynyt edelleen. Oksennuksen esto lääke oli jostain syystä määrätty tablettina ja eihän se oksentelevalla koiralla sisällä pysy. Nesteyttänyt olen Hilmaa koko iltapäivän varovasti ruiskulla (veden seassa Nutrisal jauhetta) ja vointi on näin iltaan mennessä jonkinverran kohentunut ja pulauttelu vähentynyt. Hinta ei ole koskaan koiran hoidon kriteeri, aina hoidetaan ja tutkitaan kun tarvetta on, mutta kerrotaan kuitenkin että halpa tikki tämä ei ollut ja lääkkeineen rahaa paloi 300 euroa. Mitään varsinaista syytä närästysoireilulle tai tälle suolistotulehdulle emme lääkäristä saaneet.

Pikku potilas.

Vaikka Tauno ja Upi jäivät tänään vähän "vähemmälle" niin kävi meillä sentään vieraita. Kaverini kävi tyttöjensä kanssa kylässä. Mahtavaa, Upille vieraita ja vielä koiriin tottuneita lapsivieraita. Hienosti Upi katsoi Taunosta mallia ja haisteli sekä tutustui. Leikkikin alkoi sujua ja erityisesti toinen nuoremmista vieraista oli aivan lääpällään pikkumieheen. Tauno osoitti kunnon seurakoiran ja esimerkkikoiran ominaisuuksia, hieno mies. Hilma sai tyytyä koirahuoneen rauhaan, ettei kipeänä sitten reagoi ei-toivotusti tilanteisiin. 

Muuten vaan hengailtiin, takapihailtiin, leikittiin ja tehtiin iltakävely porukalla......ja minä pyykkäsin, koska Hilma oksenteli kaikki koirien peitot.

Taunon ja Upin suhde alkaa muodostua todella hyväksi, nyt jo nukutaan pylly vasten pyllyä.

 

Kolme vapaapäivää edessä, toivotaan, että Hilmakin pääsee nauttimaan touhuista ainakin jo sunnuntai-maanantai akselilla. Sunnuntaina olisi peko-treenitkin.