Arkea ja Hilman oireilu jatkuu

Tiistai aamuna alkoi sitten arki ilman mitään toivonkipinää seuraavista pidemmistä vapaista....noh, onhan ne helmikuussa, mutta sinne tuntuu olevan ikuisuus.

Isäntä meni kymmeneksi töihin ja mun töistä kotiutuessa se koiraihmisen vähemmän valoisa arki iski sitten kunnolla päin näköä. Hilman vatsaongelmat eivät olleetkaan sitten vielä taaksejäänyttä elämää. Ripuloinut Hilma ei ollut, mutta tehnyt semmonen löysähkön haisevan läjän koirahuoneen portin taakse.....ja sitten siitä meni läpi semmoset pikkutassujen luisujälet. Eikun vaan koiranpeitot koneeseen ja kone laulamaan, kun ei sitten tiennyt missä se pikku kakkatassu on talsinut.

Aika meni sitten miettiessä ruokinratkaisuja Hilmalle jatkoon ja ihanaa vierasta kahvittaessa ja mukavia turistessa samalla, kun Upi sai taas tutustua uuteen ihmiseen.

 Isäntä käytti Taunon reilun tunnin reippaalla lenkillä, Hilman ajattelin pitää levossa. 

Upi sai tietysti oman treenisessionsa, privaattikävelynsä ja leikkiä, leikkiä sekä leikkiä. 

Kuviakaan ei tullut räpsittyä sitten ainuttakaan, outoa.

Yhden suuren askeleen tulin myös tiistaina ottaneeksi eli ostin agilityn A-lisenssin tälle vuodelle. Saas nähdä, joko me tammikuussa lähdetään kokeilemaan Taunon kanssa.

Keskiviikkona töiden jälkeen pakkasin koirat autoon ja hurautin Sohvin valintaan ruokaostoksille. Upi pääsi katselemaan lemmikkieläinkaupan tunnelmaa, loput ottivat vaan autoajelua. Päätin ostaa Hilmalle nappulan raakaruuan rinnalle, koska jos oireilun takana onkin haima on hoitona nimenomaan vähärasvainen ruokavalio ja toinen syy tälle oli, että Hilman pitäisi saada ravintoa pieninä annoksina useasti päivässä. Sellaisina päivinä kun sopivaa raakaruokaa ei ole sulana tai muut saavat jotain Hilmalle sopimatonta Hilma voi sitten herkutella Acanan nappulalla. Tätä voisi ehkä laittaa kongeihinkin liotettuna, kongien täyttö on vaatinut vähän mielikuvitusta.

Seniori versio siksi, että se oli vähä rasvaisin näistä lihaisemmista ruuista. En halunnut mitään Royal Caninia tai Eukanubaa Hilmalle rueta syöttämään kuitenkaan. Katsotaan ensin tällä kuivamuonan ja raakaruuan yhdistelmällä et saatais koira kuntoon ja sen jälkeen kokeillaan aina sitten varovasti noita eri raakaruokia, että mitä neidille uskaltaa syöttää....ja mitä se suostuu syömään. Minä en tiedä, mutta jotenkin on tuntunut, että Hilma yhdistäisi mössölihan nyt oksentamiseen, koska ainut raakaliha mitä olen saanut sen syömään on naudan maha ja se on sitten tommosta vähän karkeempaa tavaraa. Hilmahan jää herkästi "kantamaan kaunaa" asioille.

Eläinkaupasta tarttui myös mukaan muutamia pötköjä lihoja ja Upille ahmimista estävän kupin miniversio. Rikullahan on oli käytössä tämmöinen iso, mutta siitä ei vielä Upille ole höytyä pitkään aikaan. Hyvä ruokahalu koiralla on ihana asia, mutta sen verta kiire pikkumiehellä on sapuska kupista vetästä, että hankinta oli ihan paikallaan. Kaupanpäälle saatiin nameja.

Sitten vähän painia tai kitojen esittelyä paremminkin.

Hilma katseli pediltään. Huomasin tänään, että Hilman selän lihakset ovat aivan hirveän jumissa, tästä sainkin jo varoituksen etukäteen, että näin voi käydä. 

Lenkille otin mukaan vaan Taunon ja Upin, koska Hilma ripuloi takapihalle tänään. Jätin Hilman hautumaan sitten BOT-takin sisään, josko se auttaisi noihin pahimpiin jumeihin ainakin ensihätään. Fysipterapeutille toki mennään, jos tarvis vaatii, mutta ensin pitäisi neiti saada muilta osin kuntoon ja syömään kunnolla. Hilma ei kuitenkaan kamalasti tykännyt fyssarista edellisellä kerralla, vaikka antoikin itseään käsitellä minun ollessa vieressä.

Taunon ja Upin kanssa tehtiin 6 km lenkki Repokallion ulkoilureitillä, Upi sai kirmailla irti ja välistä sitten matkustaa sylissä. Alkaa jo pienipoika painaa, kohta saa kävellä pidemmätkin lenkit omin jaloin. Taunollekkin vaihdoin metsän keskelle sukeltaessamme fleksin ja valjaat käyttöön niin sai vähän enemmän liikkumatilaa. 

Illalla vielä Upi sai pienen treenisession.

Ensimmäisessä kuvassa koira seisoo vallan nätisti, mutta joku keskimääräistä älykkäämpi ihminen on laittanut kätensä eteen, kukahan liene? =)

Sitten vaihdettiin kättä, mutta taidonnäytteeksi tuli vain tämä kieli ulos ja venytys -poseeraus.

Pääsin palkkaamaan onnistuneistakin suorituksista, mutta niistä ei tietenkään ole kuvia.