Juuka RN ja Lieksailua

Tänään suunnattiin aamusta kohti Juukaa ja Juuan ryhmänäyttelyä. Meinattiin myöshästyä ja eipä sinällään olisi kyllä mitään menetetty. Tarkoituskin oli mennä paikalle aika viimetingassa, koska Hilma ja Riku olivat myös mukana. Lämpimiin haalareihin verhottuna odottelivat sen aikaa autossa, kun me käytiin näytillä eikä noita näyttänyt palelleen. Aurinko kuitenkin jo autoa lämmittää, vaikka ulkona pakkasta olisikin.

Näyttelypaikka oli niin kylmä, että minun piti mennä kehään takki päällä.....ja niin näytti tekevän kaikki muutkin. Koiraa ei kylmyys tuntunut haittaavan, BOT -manttelin sisällä Taunoi sai toki lämmitellä kehään menoon saakka.

Tauno siis Juuka RN:ssä JUN HYL.

Kirottu mittatikku =D

Tuomarina; Hannele Jokisilta

Arvostelu; "Liian suuri. Vahva pää. Hieman poskia. Silmät tulisi olla tummemmat. Turhan alas kiinnittyneet iian suuret korvat. Hyvä rungon muoto. Avoimet kyynärpäät. Hyvät takakulmaukset. Hyvä ?. Reipas luonne. Liikuu hieman leveästi edestä. Riittävä taka-askel. Palkintosija koon takia."

Taunon kokohan ei tullut yllätyksena eikä sekään, että jossakin näyttelyssä Tauno tullaan sen takia hylkäämään. Hylätty tietysti ei millään tavalla mieltä ylennä, mutta jalostuksen tavoiteohjelmakin sanoo muistaakseni, että kaikille yli 30 cm kääpiöpinsereille pitäisi antaa näyttelyssä hylätty. 

Tauno on rakenteeltaan ja luonteeltaan kultaa harrastushommiin, näyttelyt ovat aina toissijainen juttu, vaikka niistä pidänkin. Eniten minua ehdottomasti harmittaa se, että Taunon luonne on täyttä kultaa......sitä kultaa vaan on pikkuisen liian paljon, kuten ystäväni tänään totesi =)
Luonteen osalta jalostusarvoa olisi ihan hirmuisesti.

Näyttelyn jälkeen ajeltiin Kolin jäätietä pitkin Lieksaan. Aluksi vietiin koiria vähemmäksi eli Riku ja Tauno pääsivät veljeni perheen luokse päivähoitoon ja Hilma otettiin sitten vanhemmilleni mukaan kyläilemään. Jos vanhempani olisivat olleet mökillä olisi kaikki koirat otettu sinne juoksemaan, mutta tänään kyläiltiin kaupunkiasunnolla.
Minua vähän jännitti, että miten Tauno pärjäilee hoidossa, mutta mitään ongelmia ei ollut. Tauno ja Riku olivat päässeet innokkaiden taluttajien kanssa myös kunnon hihnalenkille. Irtipitämisen pihassa kielsin varmuudenvuoksi, vaikka Tauno ei karkaile ilman ärsykettä eikä myöskään omaa riistaviettiä.

Muutaman tunnin kuluttua mentiin sitten Taunoa ja Rikua hakemaan. Tauno oli kuitenkin käyttäytynyt sen verran kivasti ja suhtautunut kaikkeen niin rauhallisesti, että halusivat sen vielä  yökyläänkin. Taunollehan tämä tekee vain hyvää, eli sinne nuorimies sitten jäi ekaa kertaa hoitoon ilman omaa laumanjäsentä kolmen lapsen ja kahden aikuisen siliteltäväksi. Paikakaan ei Taunolle tuttu ole entuudestaa, kerran on tainnut sisällä käydä aikaisemmin, joten aika ylpeä olen nuoren miehen reippaudesta. Tauno oli suhtautunut hoitoon jääntiin kylmän rauhallisesti, kävelin vaan ovesta ulos tekemättä asiasta mitään numeroa. Tauno ei ollut edes vinkunut perään, mitä se on aiemmin tehnyt.

Hilmalla on täällä isännän vanhemmilla seurana sitten Geisha-kääkkä, joka on täällä hiihtoloman vietossa. Hilma ja Geisha kävivät metässsä vähän juoksemassa, pappakoira ottaa jo levon kannalta elämän päivälenkin jälkeen.