Aktiivilauantai

Lauantaina suunnattiin aamupäivästä koko lauman voimin agilityhallille treenailemaan hyvässä seurassa. Suunnittelin radan ihan ite ja tämmöinen siitä sitten tuli. Muutaman hankalan kohdan olevinani tuonne laitoin, mutta aika surkea mä näissä radansuunnitteluhommissa taidan olla.

Treeni meni hyvin. Tauno harjoitteli sille haastavaa putkikulmaa (mie lähden putkeen mennessä eri suuntaan kuin Tauno), tässä kohtaa on kehitytty. Kontaktit ovat edelleen rempallaan, niitä pitää nyt rueta työstämään tosissaan, hidastuskäsky ei mee perille läheskään jokakerta ja alustan kanssa treenaaminen ei oikein onnaa, kun sitten Tauno vaan kyttää sitä alustaa. Vaikiaa. Takaakierrot menivät ok, mutta välistä Tauno tulee pomppimaan mun jalkaa vasten takaa kiertämisen sijaan.
Edellisessä treenissä ilmennyt puomiongelma saattin työstettyä kuntoon. Keppien jälkeen puomille mentäessä Tauno taas kielsi. Houkuttelin Tauno ylösnousua ylös namien avulla, pari kertaa kääntyi takaisin, mutta lopulta astui sitten tasaiselle osalle saakka ja kulki koko puomin läpi. Päätin etten tee enää puomia sitten tälläkertaa, mutta hetken päästä huomasin että Tauno on itsekseen mennyt puomille ja suorittaa sitä muitta mutkitta eli katsoin ongelman virallisesti poistuneeksi. Tämän jälkeen mentiin puomi myös radan osana ilman ongemlaa. On tuo vaan outo koira, mutta selkeästi pystyy kyllä palautumaan säikähdyksistään hämmästyttävän hyvin. Ongelman korjautuminen siis vaati vain yhden onnistuneen suorituksen ja se oli siinä.
Treenit olivat mukavat ja onnistuneet.

Pappakoirakin kävi esteillä sen verran et putkea, pari hyppyä ja keppejä sai mennä. Tasapaino-ongelmien takia muut esteet ja varmaan noi hypytkin pitää jättää papparaisen osalta nyt unholaan. Jäähän sille vielä putki ja kepit, joita voi joskus suorittaa. Intoa oli aivan valtavasti, harmillista, ettei tuon kanssa enää rataa oikein voida mennä.

Treeneistä suunnattiin vielä kunnon metsälenkille. Musta kaveri on Kinghill`s Burn in Flames, tuttavallisemmin Edy.

Pappakoira oli alunperin tarkoitus jättää metsälenkin ajaksi autoon, koska se pääsi hihnakävelylle hallilla, mutta into ulkoiluun näytti olevan niin kova, etten raaskinut sitä jättää lenkiltä pois. Hienosti pappa jaksoi lenkin, kuitenkin reilut 5 kilometriä, taivaltaa.

Illalla saatiin sitten isäntäkin kotiin Levin suunnalta ja toki pieni tuliainenkin saatiin eli sisustusta koirahuoneeseen. Mä en voi sietää mitään "lappi koriste-esineitä", joten tuliainen oli vallan onnistunut.