Pekoa ja epäviralliset agilitykisat

Maantaina oli ohjelmassa Hilman pako-treenit. Treenipaikkana toimi Pyhäselän koiraharrastajien treenikenttä ja treenin aiheena oli koiran lähettäminen keskilinjalta tiettyyn suuntaan ukon luokse. 

Ukkoja siis ripoteltiin reilu määrä kentän reunoille palkkapurkkien kanssa ja minä lähetin koiran keskilinjalta kunkin ukon luo vuorotellen. 

Hilma lähti ekan ukon luo innokkaasti, mutta palkan jälkeen alkoi sitten haahuilu ennenkuin sain neidin napattua kiinni. Palattiin sitten kuitenkin ruotuun ja loppuharjoitus sujui hyvin. Keskittymisen varmistamiseksi maalimies otti aina huomaamattomasti kiinni Hilman pannasta, kun Hilma tyhjensi palkkapurkkia, että saan sen sitten näppärästi palautettua Hilman takaisin keskilinjalle.

Treenin jälkeen Taunolle nopeat tottikset. Paikaallaanmakuu tehtiin kimpassa treeniporukan koirien kanssa. Taunolla tämä ei mennyt kovin vahvasti, en tiedä häiritsikö sitä märkä ja kylmä maa vai oliko ärsykettä liikaa. Toisaalta Tauno kyllä pysyi paikallaan, mutta ei halunnut vaan olla maassa eli sillä ehkä uskaltaisin veikata ensimmäistä vaihtoehtoja. Syksy tekee tuloaan eli nyt on hyvä pikkuhiljaa vahvistella sitäkin lyhyillä paikallaanmakuilla, et siellä maassa voi ja pitää pysyä vaikka kyseessä ei oliskaan lämpimässä auringonpaisteessa kylpenyt lämmin kuiva nurmi. Ihan  litimärkään maahan tai liian kylmään maahan ei tietenkään ole mitään mieltä vaatia kääpiöpinseriä makaamaan. 

Tiistaina haettiin töiden jälkeen Sanna & Edy kyytiin ja huristeltiin Lieksaan epävirallisiin agilitykisoihin.

Osallistuttiin Taunon kanssa ei-kisaavien radalle ja kisaavien radalle. 

Vuoronsa odottaja

"Möllirata" oli aika helppo, mutta onnistuin sitten siinäkin koheltamaan. Muistin radan hyvin, Tauno pysyi radalla ja seurasi ohjausta, MUTTA yhdellä hypyllä kuitenkin ilmeisesti rintamasuunnalla ohjasin Taunon hypyn ohi ja sen jälkeen Tauno sitten suoritti hypyn takaakiertona sen sijaan, että olisi vaan mennyt suoraan yli. Otettiin uusiksi ja suoritettiin rata loppuun eli 5 vp ja sijoitus 1. Aika -17,23.

Tosiassa Edy toki voitti meidät tällä radalla, mutta Edy ei saanut kilpailevana sijoittua ja toinen "mölli" mini koirakko sitten voitettiin.

Onnistumisina Taunolle vaikeat putkikulmat, ei kertaakaan jäänyt pohtimaan vaan imeytyi jokaiseen putkeen todella hyvin. 

Kisaavien rata oli melko haastava (2-luokan tasoa ainakin) meille. Putki oli puomin alla heti alussa siten, etten mitenkään ehtinyt Taunoa hidastamaan kontaktille, mutta kontaktin kuitenkin otti. Ensimmäiseen putkeen meni kivasti, mutta toisella putkella sitten töksähdettiin ja Tauno jäi pomppimaan mennen lopulta putkeen kuitenkin. Kepeille sit siitä koiraa ottamaan haltuun ja herra kävi semmosilla kierroksilla, että kepittämisestäkään ei meinannut tulla mitään + meinasi lähteä suorittamaan vääräsltä puolelta (vikaa kyllä saattoi vähän olla ohjaajassakin). Kepit olisi pitänyt ohjauksen kannalta suorittaa meille vaikealta puolelta (minä keppien vasemmalla puolella), mutta varmistelin ja suoritin itse oikealla kulkien. Kepeiltä oli vaikea päästä etenemään sen jälkeen, kun väärällä puolelta ne ohjasin, mutta jotenkin räpiköitiin eteenpäin. Tajusin vasta rataantutustumisen loppuvaiheessa, että olisi siihen ollut järkevämpikin tapa, kuin minun hätäpäissäni keksimä purkkaliima ratkaisu, joka oli kaikkea muuta kuin toimiva. Noh, sitten mentiin radan ns. varmaan osioon eli jonka arvelin menevän hyvin. Takaakierto jees ja sitten piti hyppyyttää seuraava este etupuolelta, mutta Tauno sit arveli et tääkin mennään takaa. Loppu meni sitten kivasti. Radalla kuitenkin uusi muuri (Tauno tehnyt joskus kieltoja erilaisilla muureilla), jonka suoritti hienosti, A-esteen kontakti oli mainio ja loppuun jätkä vielä hurautti suorittaa renkaan.

Edy voitti hienosti tämän kisaavien radan! 

Palinnoksi naudanmaha lastuja sekä 4 euron lahjakortti Lieksan agility-poppoon kisoihin tai mölleihin käytettävksi.

Poijjaat.

Ennen ja jälkeen kisojen käpyteltiin mukavaa metsälenkkiä, kisojen ollessa oli saivat pojat metsässä vähän irrotella vapaanakin. Taunolla haisi taas niin maan pirusti jokin metsänelukka nokkaan, mutta pysyi sentään jotenkuten läsnä.

 Riku ja Hilma olivat isännän hoidossa illan. Iltaan oli kuulunut autoajelua, isännän kaverin takapihalla vapaana kirmailua koirakavereiden kanssa sekä autonlaittohallin tutkimista. Vaikuttavat tyytyväisiltä saamaansa hoitoon.