Joensuu KV ja agitreenit

Tänään suunnattiin Taunon kanssa Joensuu KV:hen kokeilemaan näyttelyhommeleita pitkästä aikaa. Tauno esiintyi muuten hyvin, mutta liikkua olisi voinut paremmin. Kehän laidalla oli liikaa kiinnostavia asioita ja vähän piti nuortamiestä kannustaa liikkeelle, kun mukavampi olisi ollut jäädä tuijottelemaan. Muuten Taunon käytös näyttelypaikalla oli mallikelpoista ja turha pullistelukin näytti unohtuneen kotiin.
Omaa kameraa en sateen uhkan takia ottanut mukaan ja hovikuvaajan kamera oli tehnyt tenän, joten Taunon esiintymisestä ei kuvaa ole. 

Tuloksena AVO EH 4. 

Tuomarina; Ostrowski Adam, Puola.

"Hyvä koko, maksuliininen pää. Niska hitusen liian alhaalle asettunut. Toivoisin parempaa ylälinjaa, häntää ja kulmauksia"

Kovin vähäsanainen oli tuomari arvostelussaan ja noiden kulmausten huonoutta en oikein pysty allekirjoittamaan, mutta pääasia et tulos saatiin Taunon koosta huolimatta. Tuomarin mielestähän tämä jättiläinen oli hyvän kokoinen.

Taunohan on nyt yli 15 kk vanha eli tämä näyttelytulos sitten aikanaan oikeuttaa Taunon agility valion arvoon, mikäli nyt sinne asti oikeasti pääsisimme. 

Meidän näyttelykeikan ajan Hilma ja Riku olivat isännän mukana autonhaku reissulla, tästä oli hieno kuvakin, mutta teknisten ongelmien takia sen tänne saaminen jäi haaveeksi.

Iltasella suunnattiin vielä Sannan ja Edyn luokse agsaamaan. Vesisade pilasi kuvaussessiot, eli kuvia ei ole sitten minkäänlaisia. 

Keppejä, keinua, A-estettä ja pientä tekniikkapätkää tehtiin. Onnistunut treeni kaikenkaikkiaan, kyllä meistä vielä kisaavia saadaan ajan kanssa. Harmittaa, että talvi on edessä ja treenimahdollisuudet supistuvat kertaan viikossa, ellen nyt keksi jotain. Tietysti JOA:n hallilla voisi käydä yksityisesti treenaamassa ja maksaa vuokraa, mutta sekin tietysti sitten ajoituksen kannalta haastava järjestää, kun illat hallissa ovat varattuja pääsääntöisesti kaikki.

Kepeille sain ekaa kertaa Taunolle ihan kunnolla vauhtia, kun kepit olivat integroituina ratapätkään. Itsenäiset ja hyvät kepit jo ovat jonkinaikaa olleetkin, mutta vauhti puuttunut. Tuntuu tosi hyvältä huomata, että kehitystä on tämän kesän aikana tapahtunut hirmuisesti, vaikka välillä tämä touhu pään seinään hakkaamiselta aina tuntuukin.

Treenin jälkeen tehtiin vielä metsälenkki koirien kirmatessa vapaana, pääsi Hilmakin vähän irroittelemaan. Pappa vietti tämän aikaa kotosalla päivätorrkuja nukkuen.

Ennen iltalenkkiä kuvattiin vähän väriä tähän postaukseen;