Terveystutkimuksissa ja metsässä

Tänä aamuna käpyteltiin Hilman ja Taunon kanssa tohtori Kontun vastaanotolle kymmeneksi. Isäntä tuli sitten hakemaan. Ensin molemmilta kuunneltiin sydämet ja sitten kaverukset laitettiin untenmaille. Tauno käveli odotushuoneeseen ja nukahti melkein samantien, Hilmalla taas nukahtaminen oli vähän hitaampaa, varmaan sen takia, että se ei oikein osaa rentoutua tuolla. Kotona sitten on korsannut kuin tukki.

Tulokset (kennelliitosta tietysti luuston osalta tulee varmistukset sitten aikanaa, nämä eläinlääkärin näkemykset);

Hilma;

Sydämessä ei sivuääniä eikä oireita vajaatoiminnasta.

Polvet 0/0

Kyynärät 0/0

Lonkat A/A

Tauno;

Sydämessä ei sivuääniä eikä oireita vaajatoiminnasta.

Polvet 0/0

Kyynärät 0/0

Lonkat B/B

Selkä; terve (epävirallinen)

Terveitä pikku pupsukoita siis, paitsi nuo Taunon lonkat ei nyt ihan priimaa. Tietysti tosiaan voivathan nuo tulokset muiltakin osin kennelliitossa vielä muuttua.

Koirilla meni päivä nukutushuuruja pois nukkuessa.....

.......ja papalla muuten vaan nukkuessa.

Tämmöinen piikikäs kaveri oli eksynyt meidän pihalla iltapäivällä. Viime syksynähän pihalle oli myös tullut siili ja säikähdin sydänjuuriani myöten, kun kääkät alkoivat pilkkopimeässä haukkua jollekkin suhisevalle ja murisevalle (en ollut koskaan ennen kuullut miten vihainen siili ääntelee). Tämä kaveri oli oikein särmikäs ja hanskojen sekä parin pyyhkeen (tarkennys, käytöstä poistettujen) avulla vieras saatiin pois pihalta nostettua, vaikka pitkään siinä meni. Siili hyökkäili ja yritti pulla, pelottava piikkipallo.
Sitä en tajua miten ne tohon meidän pihalle pääsee, kun aidan reiät ovat melko pienet, ali ei pääse ja eikait tommonen elukka nyt metrisestä aidasta ylikään tule.

Illalla sitten lähdettiin metsälenkille, kun porukka alkoi olla kohtuullisen tolpillaan. Kevyessä tihkusateessa ja illan hämärässä ei kauheen hyvää kuvasaldoa saatu aikaiseksi.

Hilma tähystää metsään kadonnutta Taunoa.....