10.2.2013

Sunnuntain touhuja ja yllättävän onnistunut kuvasato

Tauno joutui luopumaan rakkaasta Rollestaan jo aamupäivästä, koville otti nuorella miehellä, mutta toisaalta helpommin eroaminen sujui kuin viimeksi eli koira rauhoittui kohtuu nopeasti kuitenkin.

Muutamia kuvia ehdittiin takapihalla nappailla koko porukasta kuitenkin aamusta.






Tuleeko sieltä joku?


Iltapäivällä lähdettiin vielä ulkoilemaan ihan omalla porukalla. Otin lumikengätkin mukaan ja kävin tamppaamassa viime viikonloppuista reittiä, että pysyisi hyvänä ja voin siellä sitten koirien kanssa yksinkin käydä. Muutaman viikon päästä sitä jo ehtii töidenkin jälkeen valoisalla koiria juoksuttamaan.
Osan matkaa mentiin siis metsätietä ja isäntä odotteli sitten papan kanssa, kun mie, Hilma ja Tauno kierrettiin meidän lumikenkälenkki.  Pappa oli todella innoissaan mukana menossa ja intoutui vähän hangessakin rymyämään, pitää  muistaa tarjoilla sille pari lepopäivää.



Huomaa kyllä, että tämä talvi on ollut todella leuto. Viime talvena ei tuolla samaisessa paikassa todellakaan näkynyt sulia puroja. En valita, tämä talvi on ollut lähes täydellinen, kun on pystytty liikkumaan säännöllisesti. Liikutaanhan me pakkasellakin, mutta ei hihnalenkki tossut/haalarit päällä ole koirille sama asia, kuin vapaana kirmailu ja hangessa rymyäminen.




























Rikun ahneus nousee aina röyhkeisiin mittasuhteisiin, Hilma parka joutui tueksi, kun muuten ei tarpeeksi lähelle päässyt papparainen kerjuulle.





 Pysyin hienosti pystyssä koko matkan, mutta penkalta laskeutuminen ei mennyt ihan kaikkien oppien mukaisesti ja perseelleen mentiin.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti