Ensin rataan sai tutustua itsekseen ja sitten rata käytiin läpi kouluttajan kanssa. Itse rataa hapuillessani olin aivan kauhuissani, et eihän Tauno tuohon taivu. Sitten kuitenkin rata alkoi järkeistyä omassa päässä eikä se enää niin mahdottomalta tuntunutkaan. Takaakiertoja radalla oli todella runsaasti, onneksi Taunon kanssa niitä on opeteltu.
Rata näytti siis tältä (ainakin muistaakseni).
Muuri piti ottaa yksittäisenä ensin, koska Taunolla on muuri ollut radalla vain kerran aikaisemmin ja se oli tietysti aivan erinäköinen muuri. Sitten uudestaan alkusuoralle eikä muuri enää ollut mikään ongelma.
Alkusuora meni muuten sitten tosi hienosti. Ensimmäisessä takaakierrossa kohelsin ekalla yrittämällä, mutta sain sen sitten onneksi onnistumaan. Esteellä kuusi kokeilin ensin olla pikajuoksija, mutta se osoittautui hankalaksi......kokeilin sitten ohjaajan kehoituksesta niistoa ja sehän onnistui. Olin tosi ylpeä itsestäni siinä vaiheessa. Esteelle 6 tullessa siis vedin koiraa taaksepäin ja ns. työnsin sen sitten esteen yli.
Sain myös onnistumaan estellä 14 tehtävän kädenvaihdon ohjauksessa, eli ehkäpä jotain viime treeneistä jäi päähän muhimaan eli lähinnä se, että minä(kään) en voi olla niin palikka, ettenkö minä näitä ohjauskuvioita oppisi.
Todella tyytyväinen olin treeniin kokonaisuutena, sekä omaan että koiran suoritukseen. Parasta oli ehdottomasti se, että Tauno kesti toistot ja kouluttajan mielestä ongelma ei ole Taunon toistenkestävyydessä vaan siinä, että minä otan epäonnistumiset liian raskaasti eli koira näkee heti et nyt sen fiilis laski ja tällöin laskee koirankin fiilis.Teippaan siis hymyn korviin seuraaviin treeneihin lähtiessä =)
Kerran Tauno tietysti teki perinteiset ja kiinnostui hallin ulkopuolelta kuuluvasta vinkumisesta. Tauno lähti kohti hallin ovea, ei kuitenkaan mennyt perille ja tuli sitten A-esteen kautta takaisin luokse. Ei siis paha karkaus ollenkaan =) Hallin toisessa päässä treenanneet aloitteljat ehtivät valitettavasti lopettaa ennen meidän vuoroa, olisivat olleet hyvää häiriötä Taunolle. Hallilta saatiin ajella todella hyvillämielin kotiin.
Harkitsen nyt vakavasti kokeilisinko saada keväällä treenipaikan tuolta Joensuun agilityurheilijoilta. Nykyinen treenipaikkamme ilmeisesti lopettaa, joten jotain pitänee keksiä jokatapuksessa viimeistään ensitalveksi. Kaksi kertaa viikossa kuitenkin olisi jatkossa aika sopiva treenimäärä, halliin saa myös itsenäisen treenioikeuden pientä lisämaksua vastaan ja tietysti mahdollisesti Pyhäselän koiraharrastajienkin riveissä on agilityä saadaan treenata. Riippuen siitä tulevatko kenttäasiat kuntoon.
Otettiin ihan vaan kuvien takia pieni keppitreeni vielä kotiin tultua. Eli tässä nämä aiemmin mainitsemani takapihakepit nyt ovat. Hienosti Taunolla pujottelu sujuu, kun vaan jaksetaan keskittyä.
Tähän eivät päivän aktiviteetit kuitenkaan loppuneet. Treenin jälkeen huilattiin, mutta sitten lähdettiin Taunon kanssa vielä hiihtolenkille, kun saatiin isäntä vielä kuvaamaankin. Mentiin vähän eri suuntaan kuin normaalisti ja hienosti Tauno painoi, tosin selkeästi taisi olla vähän väsyneempi kuin työpäivän jälkeen hiihtämään lähtiessä. Isäntä meni vaivihkaa tien varteen kuvaamaan meidän edeltä, mutta silti Tauno bongasi isännän ja jouduttiin pysähtymään, kun herra ois lähteny moikkaamaan. Latu kulki pyörätien vartta ja hienosti Tauno ohitti pyörätiellä ulkoilleen koiran ilman mitään mutkaa, kun vaan käskytin eteenpäin. Muiden hiihtäjien ohitus sujuu myös hienosti, Tauno ei harhaudu reitiltä.
Jäähyttelynä tehtiin sitten vielä 45 min hihnalenkki, tälle lenkille sitten tietysti pääsivät mukaan myös Hilma ja Riku.
Illasta saatiin vielä Rico-sakemanni (Taunon bestis) meille vierailulle. Vielä jaksoi Tauno painia kaverinkinkin kanssa, vaikka touhua on riittänyt. Rico saadaankin meille taas hoitoon muutaman viikon päästä =)
Mukava ja monipuolinen sunnuntai siis viettynä, näillä eväillä jaksaa sitten taas työviikon pakertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti