Torstaina oltiin ekaa kertaa Taunon kanssa POKS Ry:n kisatavoitteelisessa toko ryhmässä treenaamassa. Ohjelmassa oli leikkimistä, valinnainen liike lelupalkalla ja luoksetulo lelupalkalla. Tauno ei hirmuisen hyvin palkkaudu lelulla, mutta tätä voisi toki parantaa treenien vetäjän oppien mukaisesti. Namin ja lelun yhdistäminen olisi varmaan meillä järkevintä. Namit siis jonkun täytettävän dummyn tms. sisään ja sitäkautta sitten saisi hyvin hyödynnettyä myös takapalkkausta sekä pudotettua palkan kainalosta koiralle. Makkaranpalan tunkeminen kainaloon ja sieltä pudottaminen koiralle on kohtuullisen haastavaa.....enkä usko Taunon ilahtuvan siitäkään, jos pudotan jonkun narupallon sieltä kainalosta sen päähän.
Halli oli uusi ja treenikaverikoirat uusia, eli siinä suhteessa treenikin meni tosi hienosti. Ei mitään turhaa riehumista eikä mitään yrityksiä mennä tervehtimään toisia (tai isottelemaan) eli tyytyväinen sain olla. Vapaavalintaisena liikkeenä otettiin seuraaminen ja parempaakin on nähty, mutta annettakoon anteeksi, kun käännöksissä mentiin aika läheltä toisia koiria, joten meinas pikkusen valua. Luoksetulossa koira piti palkata jo enne perille pääsyä eli luoksetulon vauhdista. Tolla kaninkarva lelulla palkkaaminen ei oikein toiminut, kun eihän tuota kevyttä lelua voi heittää, mutta ihan ok meni. Vauhtia luoksetulossa oli runsaasti ja vaikka muut koirat olivat ympärillä niin ei hetkeäkään näyttänyt siltä, että Tauno olisi menossa jonnekkin muualle kuin minun luokse.
Tokoahan me on lähinnä treenattu omatoimisesti tai hyvin pienellä porukalla alkeiskurssin jälkeen eli häiriöt ovat enemmän kuin tervetulleita. Toinen mikä on tosi tervetullutta on neuvot. Sain todella hyviä vinkkejä seuraamisen paratamiseen ja tiivistämiseen, luoksetulon rakentamiseen ja moneen muuhun seikkaan. Mahtavuutta, että päästiin porukkaan mukaan.....ja vielä bonuksena, hallihan on siis lämmin eli tokotreenailut jatkuvat pakkastenkin tullessa.
Hilma oli Taunon treeneissä turistina, koska tehtiin kunnon käpyttelyt ennen ja jälkeen treenin. Pappakoira taas vietti isäntä aikaa autoillen ja kyläillen.
Perjantaina hain töiden jälkeen meidän hoitolapsen, eli Maisa-kääkän kotimalla mukaani. Kävin nopeasti nuoret koirat sisältä ja lähdettiin porukalla kävelylle. Maisan integroitui porukkaan todella kivuttomasti ja oli reipas heti alusta pitäen, vaikka joutui käytännössä vieraan ihmisen ja vieraiden koirien kanssa lenkille täysin uuteen ympäristöön vesisateessa ihan suoranaan kotisohvalta.
Sisällä meno toki alussa oli vähän levotonta (takapihaa oli vähän hankalampi hyödyntää, kun satoi kovasti), mutta rauha laskeutui melkoisen nopeasti. Levotonta meno siis tästä yksinkertaisesta syystä, että Tauno ja Hilma tahtoivat leikittää Maisaa turhankin innokkaasti ja Taunolla taisi vähän flirttiäkin olla mukana.
Laittelin Maisalle oman pedin tutun tuoksuisine peittoineen sänkymme viereen ja kuka sieltä sitten löytyikään heti kättelyssä.
Pieni porukkaposeeraus. Hitsin valo, kun se ei enää riitä harmaampina päivinä ulkona kuvaamiseen ollenkaan töiden jälkeen.
Isännän ja lauman moikkailut isännän kotiuduttua iltavuorosta ja päästyä sohvalle istumaan.
Perjantain ja lauantain vastainen yö oli vähän rauhaton, kun käytiin Maisan kanssa tahtojen taistoa siitä saako meillä nukkua sängyssä. Kovaluonteinen neiti kyllä, kun kokeili kokeilemasta päästyään.
Jostakin käsittämättömästä syystä energiaa riitti kuitenkin myös aamulla.
Minun piti kyllä saada useampi kupposen kahvia ennenkuin sain käynnisteltyä itseni ruokkimaan papparaisen ja Maisan, Hilma ja Tauno metsästivät tällävälin aamupalansa takapihalta.
Tämän jälkeen siirryin haravanvarteen ja nuoriso hengaili kanssani pihalla. Pappakoiran vointi on tänään tuntemattomasta syystä ollut vähän huonompi, joten se osallistui hommiin vain pakollisen ulkoilun verran ja painui sitten sisällä köllöttelemään.
Maisa on kova tyttö leikkimään. Yhytin sen viimeyönä leikkimästä myös klo 4.05. Lelukorit siirsin tämän jälkeen pöydälle odottamaan aamua. Hilma oli vielä reiluna tyttönä sitten kaverina leikkimässä, tylsäähän se yksin on. Maisaa ymmärrän, olihan tämä meille tulo melkoisen jännää varmasti ja paukahti koko koira vähän ylikierroksille, mutta Hilman pitäisi kyllä tietää, että yöllä nukutaan ja sillä sipuli.
Ja vähän komeampaa porukkaposeerausta.
Isännän kotiuduttua kelkkareittitalkoista tein piristyneen ja rauhoittuneen pappakoiran kanssa kävelylenkin kahdestaan ja sitten suunnattiin ulkoilemaan nuorempien kanssa vähän pidemmän kaavan mukaan vapaana kirmaten. Maisakin uskallettiin päästää irti, kun tuolla aluetta rajasi vesi eli karkuun olisi päässyt vaan uimalla ja Maisalla tuntui luoksetulo toimivan.
Hilma löysi hylätyn myyränkolon ja kaivamisessa kuluikin sitten hyvä tovi aikaa. Me muut ehdittiin touhuta ja käpytellä hyvä tovi ennenkuin Hilma joutui matkaan mukaan.
Koiria näyttää nukuttavan, jospa unta riittää yöksikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti