Ekalla treenikerralla koirat vaan kävivät vuorotellen kiertelemässä rakennusta, portaita jne ja saivat jokainen tehdä pienen etsintäharjoituksen. Liukkaita lattioita ja portaita.....olin hitusen epäileväinen Hilman suhteen ja taas tuo yllätti. Ähisten ja puhisten innosta se juoksi pitkin koulurakennnusta ja portaita, ei tietoakaan jännittämisestä tai muusta vastaavasta. Harvoin tätä tulee kirjoitettua, mutta mahtava buudeli ellen sanoisi.
Etsintäharjoitus meni myös hienosti, ei ole neidiltä ihan unohtunut etsiskely hommelit. Oikein tormistautui kun sanoin et ukko ja sit revitettiin.
Tauno sai myös käydä vähän tutustumassa rakennukseen treenin lopuksi ja reippaasti liikkui nuorimieskin rakennuksessa, tosin kaverina oli siskopuoli Elsa.
Taunon kanssa vielä ihan ministi tottisteltiin koulun pihalla ja käytiin koko porukka juoksemassa peloilla Edy kääkän sekä kahden sakemannin kanssa.
 |
| Kuva; Siina J |
 |
| Kuva: Siina J |
 |
| Kuva; Siina J |
Pappakoira pääsi nauttimaan luksuksesta treeniemme aikana eli kyläilemään isännän siskon perheen luokse. Oli ollut ohjelmassa rapsutuksia, vierihoitoa ja kevyitä ainoana koirana suoritettuna kävelylenkkejä.
Maanantain ja tiistain välisenä yönä sitten iski minuun jäläkitauti tai mikä lie, eli jokin vatsapöpö. Sairauslomailua siis ohjelmassa ja vappujuomana Gefilus mehua. Meneehän tää näinkin =)
Tiistai päivä siis vietettiin pääasiassa kotosalla ihan vaan olla öllöttäen, isäntä toki oli töissä, lie se jo sairastanut tarpeeksi vai saakohan kenties vielä tämänkin pöpön?
Koiria näytti nukuttuvan ja kun ulkonakin satoi vettä suurimman osan päivää niin lähinnä vaan olla öllötettiin päivä.
Illasta testailtiin meidän uusimpia harrastusvälineitä eli taakanvetovaljaita ihan pikkuisen omalla takapihalla, paljoa en jaksanut touhuta, mutta en malttanut olla testaamatta.
Hilma sai ekana uudet valjaat ja 500 gramman painon peräänsä ja kas, neitihän meni kuin vanha tekijä. Perässä tuleva paino ei neitiä häirinnyt, käytännössä näytti enemmänkin siltä kuin painoa ei olisikaan.
Taunoa uudet valjaat ja paino sitten ihmetyttivät hitusen enemmän, mutta saatiin herrakin liikkeelle. Taunon kanssa homma vaatii selkeästi rauhallista etenemistä, mutta Hilman kanssa taidetaan päästä heti ihan tositoimiin.
Tästä taakanvedosta sen verran, että meillähän tämä nyt on vaan kuntoilua oikeanlaisilla välineillä eli isoja "taakkoja" ei aiota rueta missään vaiheessa kiskomaan.
Koirille kuitenkin oivaa työskentelyä ja tätä voidaan toteuttaa ihan kotiympyröissä. Innolla odottelen minkälaisia vetohirmuja näistä vielä kuoriutuu.
Elämäni kääkät toivottaa vielä lopuksi kaikille lukijoille ja muuten tänne eksyneille;
HYVÄÄ VAPPUA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti