Hilmalle tämä oli sinällään kuitenkin kevyt harjoitus, koska Tauno oli sillä kaverina, paikka sekä ihmiset ympärillä olivat tuttuja ja ympäristö oli perin rauhallinen. Paikalla olivat myös Geisha-kääkkä ja isännän kolme siskontyttöä, että kuitenkin ihmisiä ja yksi omaan laumaan kuulumaton koirakin sisältyivät hoitopäivään.
Isäntä oli häipynyt paikalta vaivihkaa koirat hoitoon vietyään, pikkuisen Hilma oli vinkunut ja hengaillut ulko-oven läheisyydessä, mutta sitten rauhoittunut. Tauno oli suhtautunut hommaan juuri sillä tavalla kuin odotinkin eli asenteella; "aha, nyt ollaan täällä.....mitäs sit touhuttais?".
Tämä kokeilu siis tuotti erittäin toivotut tulokset. Hilma ja Tauno olivat olleet lopulta kuin kotonaan. Isännän tullessa koiria noutamaan oli Hilma kulkenut perässä, mutta Tauno oli jo ollut sen verta hyvin kotiutunut ettei ollut isännän tulosta suurempaa numeroa tehnyt.
Tämä taas todisti, et ne Taunon hermot vaan hyvin järjestäytyneet kertakaikkiaan. Sopeutuu tilanteisiin hienosti ja ottaa ne rauhallisesti.
Hilmasta olen kuitenkin erityisen ylpeä, ehkäpä siitä vielä kohtuu normaali kotikoira meille saadaan. Töitä tehdään jatkuvasti ja koetetaan rohkaista sitä enemmän ja enemmän sekä luoda tämmöisistä uusista tilanteista sille mukavia.
Useita lenkkejä koirat olivat päivän aikana saaneet sekä Tauno & Geisha-kääkkä olivat leikkineet ahkerasti. Kiitoksia vain asianosaisille =)
Illalla meillä kotona sitten näytti tältä;
Tänään sunnuntaina lähdettiin sitten metsäretkelle. Vähän piti mietiskellä minne uskaltaa lähteä näin metsästyskauden ollessa kuumimmillaan. Valittiin paikaksi Kolvananuuron retkeilypolut, mutta ei menty tälläkertaa rotkolaaksoon vaan käännyttiin Kolinpolulle. Kolinpolkua kuljettiin jonkin matkaa ja pysähdyttiin sitten paistelemaan makkaraa eräjärven rannalle. Oikein nautinnollinen ja rentouttava metsäretki. Ei kohdattu ihmisiä eikä eläimiä koko matkalla, mikä oli vähän tarkoituskin.
Kolinpolulla.
Koirat kohtasivat haasteen, leveä puro....
Tauno vähän mietti ja sit mentiin.....
Hilma ja pappa miettivät vähän perusteellisemmin.....
Pappa suoriutui itse (pienen molskauksen saattelemana), mutta tuota meidän arkaneitiä piti vähän auttaa. Isäntä oli varmaan Hilman sankari ton jälkeen =)
Puut olivat hiusen kosteita, mutta saatiin nuotio syttymään ja makkarat paisteltua.
Perhepotretti, emäntä erityisen hehkeenä....heh he.
Paluumatkalla tutun puro-ongelman äärellä.
Pappa suoriutui jälleen itse, mutta ei aivan kuivana selvinnyt tännekkään suuntaan kulkiessa.
Tuonne tulee varmaan tänä syksynä suunnattua vielä uudestaankin. Koiria nukutti hyvin retken jälkeen ja nyt maistuivat iltaruuaksi tarjoilemani hirven lihaisat luut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti