Lauantaita

Minä olen edelleen karmeassa flunssassa, nielutulehdus taisi antautua, mutta flunssa tuli sitten tilalle. Jokatapauksessa elämän on jatkuttava, vaikka vähän ramasookin.

Tänä aamuna meille toimitettiin Rico sakemanni (15 vko) hoitoon. Tauno ja Rico ottivat tervetuliais rallia sisällä sekä ulkona. Hilma suhtautui Ricoon paljon avoimemmin, kuin edellisellä kerralla. Yhtään räsähdystä ei kuuluntu eikä Ricon ilmestyttyä pihallekkaan tarvinnut asiaa minkään äänen voimin kommentoida.

Hilma tarkkaili poikien painia sohvalta silmä kovana....

Ja pappa osallistui myös seurusteluun, sen perinteiset 5 minuuttia mikä sitä jaksoi kiinnostaa.

Aamupainien jälkeen koirat ottivat lepiä ja sitten iltapäivällä lähdettiin käymään soramontulla vähän jaloittelemassa. Tauno ja Rico olivat kyllä hoitaneet liikuntapuolen jo ihan muutenkin, mutta pitihän Hilman ja Rikunkin päästä vähän irrottelemaan. Valitettavasti kameramme akku sanoi melko pian montulle saapumisen jälkeen, että nyt mä tarviin virtaa.....että se niistä kuvista sitten. Onneksi muutama ehdittiin napata.

Ricon emännälle tiedoksi, etten antanut sen kiivetä tuon enempää missään vaiheessa =) Mieli ois kyllä nuorella miehellä tehnyt kirmata Taunon perässä rinnettä ylös.

Mukava päivä takana, koirilla erityisesti =) Isännän mielestä me voitais adoptoida Rico, mutta se ei taida olla mahdollista Ricon kotiväen puolelta.....ja en olisi vielä valmis moiseen muutokseen kuitenkaan =)

Erittäin mielenkiintoista on kuitenkin päästä touhuilemaan itselle lähes vieraan rodun kanssa. Montullakin kääkät levisivät alueella sadasosasekunnissa, mutta Rico seuraili jatkuvasti missä minä tai isäntä mennään ja usein alkaessani kutsua koiria luokse Rico istui jo valmiina miun vieressä, niin erilainen ja niin leimautunut. Ihana kaveri, toivottavasti Ricon ja Taunon ystävyys jatkuis vielä sittenkin, kun ovat kasvaneet miehiksi =)

Lisäys;

Illalla noin klo: 20.00 tuo meidän Hilma "sekosi". Hilma on leikkinyt ns. "väärän rotuisen" kanssa viimeksi pentuna ja silloinkin kelpasivat vain harvat ja valitut kavereiksi. Hilma on pelännyt isojen koirien pentuja oikeastaan aina ja pelkää edelleen lähestulkoon kaikkia isoja koiria, paitsi paria tuttua, mutta ei se niidenkään kanssa ole leikkiin lähtenyt. Noh, Hilma halusi lelukorista lelua. Annoin sille vetonarun ja sen kanssa mentiin olkkariin, toki siihen paikalle sitten tulivat myös Tauno ja Rico......ja kuvat kertovat sitten loput.

Tämän jälkeen päästin koirat takapihalla ja Hilma antoi Ricon jahdata itseään, eli ihan tarkoituksella veri rallia takapihalla muutaman kierroksen Rico perässään. Meinasin tiputtaa silmät päästäni =D Rico taisi tehdällä melkoisen terapiatyön tässä samalla ihan noin niinkuin vahingossa, hienoa. Saas nähdä mistä Hilmalla huomenna tuulee, mutta mahtava juttu et se pystyy kuitenkin voittamaan pelkonsa ja estonsa, kun se saa siihen tarpeeksi aikaa ja tilaa. Jatkoa ajatellen tuo tieto kuitenkin helpottaa paljon elämää Hilman kanssa, on vaan muistettava vaan aina antaa sille aikaa ja rauha tehdä omat ratkaisunsa asioiden kanssa.