Hilmalle tää harjoitus eniten oli suunnattu, koska sen juttuhan tää jälki pääasiassa on, mutta pääsi Taunokin nenäänsä käyttämään.
Hilman lähtökeppi ja jälki pelolla.
Ekana Taunolle tehtiin kuitenkin muutama namiruutu ihan vaan nurmikolle. Ekana Taunoa ei oikein jaksanut namit kiinnostaa, vaan kiire oli vaan jatkamaan matkaa.
Kova vetämään, emäntä tulee lenossa perässä =D Vielä tässä isoa koiraa hankkimaan, mähän menisin aina mahallani semmosen perässä.
Mut saatiin sitten Tuijan neuvoilla homma hallintaan ja Tauno nuuskutteli ruudut nätisti sekä veteli namit huiviinsa.
Kiire johonkin?
Treenaajat venttailee.
Hilman kanssa kuunnellaan Tuijan ohjeita ennen jäljelle lähtöä, Hilma tosin näyttää jo bonganneen koko Hilman treenin turmioksi koituneet myyrät.
Homma kuitenkin aloitettiin ja välistä ihan onnistuneesti.
Paalulla Hilman olisi pitänyt nuuskia ruutua ja syödä namit. Ikävä kyllä aivan ruudun vieressä oli myyrän kolo, jonka neiti sitten bongasi. Hilman pää oli kokonaan siellä kolossa alta aikayksikön, noh....nakit murusetkaan eivät sen jälkeen kiinnostaneet pätkääkään. Jouduimme siis luovuttamaan tämän harjoituksen suhteen. Riistavietti on kyllä pirullinen asia.
Hilma vietiin sitten takaisin juurille, eli ruutuun. Tuossa nurmella ei olleet myyrät mellasteneet, joten neitikin taas muisti mitä ollaan tekemässä ja ruudun nuuskuttelu menikin sitten vallan hyvin.
Treenin jälkeen paistettiin makkaraa ja koirat saivat kirmailla aidatulla koripallokentällä. Asfalttipohjainenhan tuo oli, mutta parempi kuin ei mitään.
Tauno tapasi toista kertaa vihikoira Alin, hauska veikko. Näppärä oli myös molemmista koirista ihana.
Alin pikku tassunen.
Hilman ilme, pikku paniikki.....apuva, se tahtoo leikkii mun kaa.
Koirakavereiden lähdettyä leikittiin ja kuvailtiin vielä vähän ihan keskenään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti