Lauantaina oli agilitytreeni päivä.
Tein Taunolle vähän pyöritystä sekä puomin, kepit ja putkeen irtoamisia sisältävän ratapätkän. Kepit menivät tosi hyvälä draivilla, mutta toistojen myötä fiilis niihin vähän laski. Näiden kanssa selkeästi oltava tarkkana eikä pidä liikaa toistaa. Vaikeampi keppikulma oli harjoittelussa, niin siksi toistoja kuitenkin jonkinverran piti tehdä.
Renkaalle piti irrota sivuttaissuuntaan ja joka kerta jätkä haki renkaan eikä mennyt kertaakaan vierestä. Jännä, miten vahva este tuosta renkaasta lopulta saatiin, vaikka talvi 2012-2013 treenattiin hallissa, missä rengasta ei ollut käytettävissä ollenkaan.
Puomi oli edelleen jostain syystä Taunolla vähän boikotissa, mutta toistoilla sain jo sen kiipeämään ihan reippaasti (edelleenkin ihmettelen mitä kummaa puomin kanssa tapahtui?). 2 on 2 off:ia vahvisteltiin tavalliseen tapaan niikuin jokaisissa treeneissä.
Tauno on äärimmäisen huono innostumaan leikistä treenikentällä, mutta nyt se löysi kentän laidalta tuommoisen lahon kepinpätkän ja sen viskominen sai jätkän aivan liekkeihin. Ei tuota voi aina ymmärtää, ei mitenkään.
Pikkumieskin pääsi treenaamaan. Mutka ja S-putki, hienosti ohjattuna molempiin.
Lisäksi hyppyjä 2 hypyn sarjana rimat puolitangossa. Näitä kennelkerhon aitoja ei saa vauva-korkeuteen, joten piti vähän soveltaa. Vähän ohjautumista hypyltä toiselle ja hämmästyttävän hyvin jätkällä homma sujuu siihen nähden, ettei se paljoa ole vielä agilityn ihmeelliseen maailmaan tutustunut.
Puomista Upi oli kauhean kiinnostunut ja arvelin sitten että menköön, onhan se tuolla pelastuskoira radallakin jo vaikka sun millä korkeilla telineillä kiipeillyt.
Ja väliin leikkiä.
Kuvasin hienon videonkin Upin hyppy-hyppy-putki sarjasta, mutta syystä tai toisesta kamera ei ollut sitä sitten tallentanut mihinkään.
Treenien jälkeen suunnattiin metsälenkille ja pienen tutkimusmatkailun tuloksena löydettiin aivan mahtava uusi lenkkeilypaikka.
Paikkaan oli kaivettu tuommoisia 1,5-2 metriä leveitä ojia. Pikkupirun istuessa olkapäällä jätettiin pojat ojan toiselle puolelle ja katsottiin tulevat yli. Ensin tuli rohkeasti Upi.
Mutta valitettavasti ponnistusvoima ei ihan riittänyt puron ylitykseen.
Reippaasti sieltä kuitenki ylös kammettiin ja matka jatkui.
Taunon loikka oli huomattavasti pidempi.
Mutta vähän kastui takamus isommallakin äijällä.
Sunnuntaina käväistiin Upin kanssa näyttelytreeneissä ja iltasella metsälenkillä.
Näyttelytreenit menivät todella hyvin ja mies "tuomari" sai katsottua Upilta hampaat ja maassakin pikkumies antoi itseään hyvin lähestyä. Upi tapasi myös ekaa kertaa oikein mittatikun ja mitaksi saatiin 29-30 cm. Vähän mittaa piti ihmetellä ja nuuskutella sekä sen alta pois kyyristyä, mutta nakin voima on ihmeellinen ja näin mitta saatiin otettua.
Illan lenkiltä olin varustautunut saamana kivoja sormonttukuvia, mutta ajatus romuttui kameran akun loppumiseen jo ennen montulle asti joutumista. Miksi mä en opi lataamaan tota akkua säännöllisesti?
Yh, arki koittaa sitten huomenna. Ensiviikolle ei olekkaan kummempia treenisuunnitelmia, mutta seuraavalla sitten onkin agilitytreeniä Kuopiossa, Upin näyttelyt sekä aikuisten luonnetestit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti