Loppuviikko, Joensuu KV ja metsälenkki

Torstaina oli toko-ilta ja tokoryhmän kokousta sitä ennen, eli kauheasti ei ehditty muuta hommailemaan. Tanolle perusasentoon hakeutumista eri kulmista ja seuraamista. Yksi lyhyt paikkamakuu myös otettiin. Upille seuraamista ja perusasentoon hakeutumista eri kulmista sekä yksi lyhyt paikkamakuu treenikaverin kanssa. Hyvät treenit kertakaikkiaan! Kokouksessa selvisi myös, että kesäkaudeksi saan kaksi tokovuoroa eli molemmille omat, ei tarvitse enää jakaa treeniaikaa koirien kesken. Siirrytään pareittain treenaamiseen eli tietenkään sitä tuntia ei treeniä läheskään tule per koira, bonusta tässä on se, että pari on yleensä kokeneempi ja osaa oikeasti neuvoa sekä antaa vinkkejä. Torstai on pääsääntöisesti hyvinkin voimakkaasti toko-ilta myös jatkossa. 

Treenin jälkeen reilun puolentunnin lenkki. Upi Edy-kamun kanssa vapaana ja Hilma & Tauno hihnoissa.

Perjantaina suuntasin suoraan töistä talkoilemaan Liperin kennelkerhon riveissä Joensuu KV:hen, isäntä meni koirien seuraksi. Puolentunnin lenkin olivat käyneet ja autoajelulla. Lepopäivää siis laumalle pukkasi. Kotiuduttuani olin jo niin väsynyt ja nälkäinen, että Upi sai kääpiöpinseritrimmauksen (eli pesu ja kynsien leikkuu) eikä sitten muuta enää touhuttukaan.

Lauantaina sitten suunnattiin Upin ensimäiseen näyttelyyn Joensuu KV:hen. Upin lisäksi pentuluokassa oli kaksi pentua, yksi uros ja yksi narttu. 

Näyttelualueelle saavuttaessa Upin käytös ei muuttumut millään lailla, reippaasti katseli vaan ympärilleen ja häntä pystyssä kulki koirien ja ihmisten seassa. 

Kehässä pikkumies keskittyi hyvin esiintymiseen, vaikka kehän laidalta kuului rähäkkää. 

Pöydälläkin pikkumies väisti vain aavistuksen. Tuomari sekä kehässä mukana ollut tuomariharjoittelija kävivät kumpainenkin käsittelemässä Upin ja käsittely sujui hyvin. Näyttelytreeneissä vielä varmasti pyritään käymään ajan riittäessä, että saadaan vielä tuota pöytäosuutta vahvisteltua.

Tuomarin arvostellessa toista pennuista odoteltiin vuoroa pöydällä. Upi sai valita asentonsa ja se oli sitten rento makoilu.

Tuloksethan sitten olivat aivan huikeat. 

ROP-pentu ja KP

Tuomarina: Assenmacher-Fayel Hassi, Saksa.

Arvostelu; 7,5 months. exellent head, clean ovaeyes, excellent earcarriage. Nice expression. Long neck. Going over in nice topline. Good debt of chest. Nice fore and behind guaters. Moves very well. Excellent coat and temprament.

Arvostelu suomeksi; 7,5 kuukautta, erinomainen pää, puhtaat ovaalinmuotoiset silmät. Erinomainen korvien kanto. Pitkä niska. Säkä sulautuu hyvin selkälinjaan. Hyvä rinnansyvys. Hyvät etu- ja takakulmaukset. Liikkuu erittäin hyvin. Erinomainen turkki ja tempramentti

Minulle tämä oli ensimmäinen pentunäyttely ikinä ja olin jo autolla menossa kotiin, kun kasvattaja ystävällisesti puhelimessa muistutti, että kai hait ROP-pennun pokaalin. Olisi jäänyt pytty hyväntekeväisyyteen, jos olisi ehditty kotiin hurauttaa. 

Metsälenkilläkin käytiin ja aivan uutta väriä lenkkiin saatiin, kun juututtiin uudelle metsätielöydölle kiinni. Koirat saivat kirmata 45 minuuttia kuitenkin metsässä siinä apua odotellessa. Lenkin oli tarkoitus olla pidempikin, mutta sen verta meni aikaa ja energiaa siihen, kun koetettiin ensin itse saada auto liikkeelle, että hinaajan saavuttua suunnattiin takaisin kotiin.

Muutama lenkkikuva kuitenkin. 

Upilla oli selkeesti liian puhdas olo eilisen kääpiöpinseritrimauksen jälkeen ja aamulenkilläkään pirullinen emäntä ei antanut kieriä yhtään misään, joten metsässä otettiin ilo irti tästä lajista.

Huomenna onkin sitten yksi jännittävimmistä päivistä pitkään aikaan, Tauno ja Hilma nimittäin menevät luonnetestiin.