Mites se viikko taas menikään?

Kuvattomasti muutamaa huonoa sisäkuvaa ja melkoisen laiskasti.

 Onneksi joulu on ihan ovella ja sitten aletaan jo mennä kevättä kohden. Tämä piemeys on mun inhokki ykkönen (oli lunta tai ei). Tämäkään "puolitalvi" ei kyllä kovin innosta. Ei voi harrastaa lumettoman ajan juttuja, kun jäätä ja lunta kuitenkin on, mutta ei voi myöskään harrastaa oikeita talvijuttuja, kuten vetohiihtoa, kun lunta ei ole tarpeeksi. Argh.

Maanantaina ei taaskaan päästy pekotreeneihin Hilman kanssa. Tälläkertaa ei paukkunut pakkanen, mutta treenikaverit taisivat olla niin joulukiireissään, ettei treeniporukkaa saatu kasaan tarpeeksi. Lajin pariin seuraavan kerran sitten siis vasta ensivuonna.

Iltapäivä meni ihmetellessä, mutta lopulta illasta käytiin sitten 60 minuutin hihnalenkki tekemässä. Osin kahlattiin sohjossa ja osin liukasteltiin peilijäällä, oli varmasti sellaisetkin lihasryhmät käytössä, mitkä normaalilla hihnalenkillä saavat olla ihan levossa.....siis minulla=)

Tiistaina jo aamulenkin olosuhteet olivat aivan katastrofaaliset. Kaikki tiet aivan peilijäällä eikä tietoakaan hiekasta (7.00 maissa kuitenkin tuonne aamukävelylle jo lähden). Luistelin lähimmälle penkalle ja siirryin kulkemaan lumelle. Koirat katsoivat vähän ihmeissään et mitä sä siellä lumessa kahlaat, kun tiekin on vieressä. Onneksi tosta lähtee yksi metsäpolku, jossa pystyssä pysyminen oli mahdollista.

Iltapäivä meni taas vähän harakoille, mutta illasta suunnattiin sitten pimeälle metsälenkille.  Metässä pysyi sentään tolpillaan, vaikka liukasta oli paikoitellen sielläkin. Reilu tunti taaperrettiin taas ja koirat saivat juostakseen.

Keskiviikkona oli siivouspäivä ja koirien liikunnat sekä touhut rajoittuivat aamu & ilta käpyttelyiden lisäksi noin 45 minuutin hihnalenkkiin.

Torstaina suunnattiin sitten Taunon kanssa tokoon kokeilemaan, josko se sujuisi vähän paremmin kuin viimeviikolla. Ensin vetäjämme oli tehnyt meille kaksi pientä rally-toko rataa joita päästiin kokeilemaan. Lajiahan olen joskus kokeillut ennenkin ja mukavaltahan tuo edelleen vaikutti. Mä en vaan kauheesti osannut keskittyä ja ei siis voida ehkä kehua rally-toko rataa suorittaneemme. 

Seuraamista sitten lisäksi. Sain jälleen sen vinkin, että seuraamiskäsky-odota-liikkeelle. Edelleenkin siis lähdin käskyn jälkeen aivan liian aikaisin liikkeelle ja koira jäi jälkeen. Kun annoin käskyn, odotin rauhassa ja sit lähdin vasta liikkeelle pääsi koirakin mukaa kertalaakista ja myös kontakti tuli heti eikä vasta siinä vaiheessa, kun koira saa minut kiinni. Ymmärrettävää jos koiran näkökulmasta miettiii ja miten pienestä se aina onkaan kiinni ja miten siihen aina tarvitsee jonkun "viisaamman" asiaa kertomaan. 

Sivulle tuloja lisäksi omaharjoitteluna. Miksi tuo yksinkertainen liike on Taunolle niin vaikea ilman vartaloapuja? Osaamattomuudesta tai haluttomuudesta tässä ei enää ole kyse vaan jostakin muusta, kumpa tietäisin.

Kiltisti me jatketaan tahkoamista kuitenkin, mutta ensivuodelta ehkä BH ja TK1 tavoitteet voidaan heittää unholaan.

Ennen treeniä pikkukäpyttely ja treenin jälkeen puolituntinen Edyn ja Sannan seurassa. Isännän ollessa omissa hommissaan Hilma oli turistina mukana ja pääsi samalla lenkeille mukaan.

Iltasella vielä pakolliset surffailut isännän kanssa. Ja juu, meidän sohva on karvainen, mutta ei ne karvat tuosta mihinkään irtoa (kokeiltu on ja monella tapaa) eli istujien vaatteet pysyvät karvattomina. Koiratalouksissa kannattaisi säästää jossain muussa kuin sohvassa, tämän olen oppinut. Uusi sohva on ostoslistalla.