Mukavia ja lupaavia muutosten tuulia

Perjantaina me saatiin huonoja uutisia, Pinserella`s kenneliin ei syntynytkään odottamaamme ja varaamaamme pentua. Olo oli pettynyt, mutta näitä kun ei voi tietää eikä ennustaa.

Mieleen kuitenkin nousi aika pian aikaisemmin ihastelemani yhdistelmä  ja se että tästä yhdistelmästä on kääpiöpinsereiden heikosta myyntitilanteesta johtuen edelleen kaksi lupaavaa poikaa vailla kotia. Yhdistelmässä isänä Taunon veli, joten uroksen sukutaulu on tietysti itsellekkin melkoisen tuttu. Tauno, veljensä ja Taunon sisarukset ovat kaikki hyväpäisiä ja mukavia yksilöitä  ja vain Tauno on sisarusparvesta kasvanut goljatin mittoihin =) Taunon veli elää uroslaumassa lapsiperheen keskellä ja ottaa kaiken vastaan rennolla otteella ja treenaa aktiivisesti agilityä.

Emällä ensimmäisenä silmää hivelevät  BH ja TK1 sekä luonnetestitulos. Luonnetesti tulos on hitusen ristiriitainen ja voisi toki olla parempikin, mutta taas käyttötulosten nojalla tällä nartulla on päätä ja miellyttämisen halua kääpiöpinseriksi yllinkyllin. 

Ehkä mun piti nyt palata tähän yhdistelmään, kohtalon johdatusta tai sitten vaan pentukuume sai yliotteen, mutta siis yhdistelmä herätti mun mielenkiinnon jo heti kun se julkaistiin, ei pelkästään nyt. Kiirettä pennun hankinnalla ei ollut eikä ole, mutta tässä yhdistelmässä on paljon mitä haen, joten miksi odottaa ja ihmetellä, kun nämä pennut ovat täällä nyt.

Ensiviikon perjantaina nään siis kaksi kääkkäpoikaa ja viimekädessä pennuista minulle itsensä parhaiten markkinoinut poika matkustaa tänne meidän laumamme jatkoksi.

"Minulle ei ikinä tule talvipentua...." ja näitä kuolemattomia lauseita. Nopeahan mä aina oon liikkeissäni ollut ja toki mietin onko tämä liian spontaania toimintaa. Toisaalta pentu tulee vain 6-7 viikkoa aikaisemmin kuin alunperin oli tarkoitus, joten kauhean mullistavasti emme elämäämme muuttaneet nyt kuitenkaan. 

Pennun kanssa rupeamme toki ulkoilemaan ja sisäsiisteyttä opettelemaan, sosiaalistumaan sekä rakentamaan pohjia toko ja agility harrastuksille.

Kerälle käpertynyt selkänsä kääntänyt edestä tai päätään roikottava oikealta.

Näiden pentuasioiden parissahan tämä viikonloppu on hurahtaunut, tai miettimisen parissa, mutta on me sentään jotain tehtykin. Vähään aikaan ei sitten vapaa-ajan ongelmia ole tiedossa.

Perjantaina tehtiin kunnollinen metsälenkki pimeässä metsässä. Jäätikön päälle satoi päivän aikana muutama sentti pehmeää lunta ja kyllä oli koirilla lysti. Aikaa onnistuttiin tappamaan yli puolitoistatuntia.

Lauantaina löhöttiin sekä tehtiin pienen käpyttelyn lisäksi tunnin hihnalenkki, ei kummempaa mainittavaa.

Sunnuntaina käpyttelyn lisäksi Taunolle agilitytreenit. Pari ratapätkää. Kontakteilla pysähtyminen toimii ja vain käskyllä lähdetään liikkelle, mutta 2 on 2 off  meinaa vähän jäädä hakuseen, tämä siis ilman namialustaa, kun siitä nyt koetetaan vieroittua. Kepit meni ok ja hypyille hakeminen sekä irtoaminen todella priimaa. 

Treenin jälkeen koirat pitkiin liinoihin ja 3 km lenkki mäkisessä maastossa sohjossa kahlaten. 

Huomenna suuntaan töiden jälkeen pentutarvike ostoksille. Pissa-alustoja, pennulle sopivia lihoja raakaruokailun aloitteluun ja sen sellaista pientä. Illasta suuntaamme sitten Lieksaan joulun viettoon eli kääkkien joulun merkeissä palaamme linjoille tapaninpäivänä ja sitten alkaakin se pentu pentu pentu -juttu.