29.9.2013

Loppuviikko ja viikonloppu maalla

Keskiviikkona meillä oli siivous- ja kotitöiden hoitopäivä. Yllätysvieraita kuitenkin saattiin vähän päivää piristämään. Siina, Rico ja Aamu kävivät kyläilemässä. Aamu on valloittava pieni 12-viikkoinen saksanpaimenkoiran alku, Siinan sijoituskoira.
Kuva on valitettavan huono, mutta valo ei taas meinannut riittää. 
Tauno suhtautui Aamuun tosi kivasti ja leikitti sekä juoksutti pentua urakalla. 


Kuva; Siina J

Kuva; Siina J

Kuva; Siina J

Kuva; Siina J


Hilma taas jostakin syystä sekosi Ricosta aivan totaalisesti. Haastoi tätä isoa kaveria leikkiin häntä vimmastusti heiluen. Katsottiin Siinan ja isännän kanssa monttu auki toimintaa. Mikä lie neitiä viirannut. Rico ja Tauno moikkailivat hallitusti, kun Taunolla vähän tota rutinaa noille saman ikäisille uroksille on meinannnut esiintyä ja tämä ominaisuus olisi tarkoitus saada kitkettyä pois. Pojat ei myöskään oo nähneet todella pitkään aikaan, muuta kuin kytkettyinä.
Porukka pääsi poseeraamaankin Siinan sisäkuvaukseen soveltuvalle putkelle, kuvat julkaistaan koirien omilla sivuilla myöhemmin.

Torstaina sitten suunnattiin Liperiin agilityä treenaamaan. En itse ollut kovinkaan treenivireessä eikä tunnelmaa parantanut kaatosade eikä se, että olin ainut joka saapui paikalle treenaamaan (liekkö ensimmäisellä ollut osuutta jälkimmäiseen). Pienen harjoituksen rakentelin Taunolle. Yksinkertaisuudessaan, aita aita A-este kepit rengas aita muuri aita aita -iloittelu. Koetin toki vähän esteitä asettaa haastavampiin kulmiin, muurille piti irrota sivuttaisuunnassa aika paljonkin jne. Ihan kohtuullisesti meni, mutta en tiedä tarttuiko minun huono fiilis koiraankin kun sekään ei oikein ollut iskussa. Hilma kävi kentällä tekemässä A-esteen sekä harjoittelemassa seuraamista ja perusasentoa.

Perjantaina oli tokon vuoro. Niittylahdessa tokoiltiin kaimari ja Stella hoffin seurassa. Saatiin hyviä vinkkejä kokeneemmalta mm. liikkestä seisomiseen sekä sivulle tulon parantamiseen. On mahtavaa, että pääsee treenaamaan kokeneempien toko harrastajien seurassa. Kaima myös analysoi Taunon seuraamista ja käännöksiä, kun jos itse kävelen suorassa ja katson eteenpäin en nää mitä se koira duunailee. Seuraaminen voisi olla tiiviimpää, mutta kontakti on hyvä ja käännöksissä koira pysyy mukana.




Lauantai aamuna otettiin sitten kurssi kohti Viekijärveä.
Lauantai päivän pappakin oli mukana menossa mualla. Intoa riitti juoksenteluun ja vähän kepinkin noutamiseen. 


 Hilma ja Tauno ottivat ilon irti maalle pääsystä, kuten aina.






Minä pääsin mielipuuhaani eli lehtipuhaltimella puhaltelemaan. En tiedä miksi, mutta hauskaa tuo homma on ja tuota mööpeliä selässä raahatessa tulee kuntoilukin samassa paketissa.














Sunnuntaina otettin sitten treeniä. Hilmalle kolme etsintäpistoa metsään. Hienosti lähti etenemään ja ukko löytyi jokaisella kerralla nopeasti. 
Lisäksi ajattelin kokeilla kepillä jäätä ja otettiin Hilmalle pari ilmaisuharjoitusta. En tiedä menikö tämä kaikkien oppien mukaan, mutta laitoin Hilman pitkään liinaan, isäntä meni muutaman metrin päähän ja lähetin sitten Hilman ukolle. Isäntä ei heti palkannutkaan neitiä vaan odotettin turhautumista ja sieltähän se WUF tuli molemmilla keroilla. Palkka ja kovat kehut sitten tästä.


Minunhan oli tarkoitus tehdä Hilmasta rullakoira, MUTTA kun se ei todellakaan tahdo palata ukon luota keskilinjalle vaan tahtoo jatkaa töitä on ehkä järkevämpää koettaa opettaa se haukkumaan ja pysymää ukon luona. Toisaalta uskon, että haukkuun Hilmalla kyllä tässä yhteydessä kantti riittää. Haukullahan minä sitten menen maalimiehen luokse ja maalimies palkkaa eli neiti ei pääse hortoilemaan omiaan. Rullailmaisun opettaminen koiralle, joka ei koe suurta viehtymystä emännän luo palaamisesta saattaisi olla aika kivinen tie. 
Tätä nyt jatkojalostetaan ja toivotaan, että talven aikana saataisi ilmaisu jo yhdistettyä treeneihinkin.


Taunolle otettin myös kolme helppoa hakupistoa, kaikki pakoina eli isäntä juoksi piiloon Taunoa kutsuen ja min lähetin sen sitten etsimään. Reippaasti ja vauhdikkaasti Tauno lähti ukon perään ja tuli sitte kutsulla takaisin minun luokse. Toisaalta Taunonkin kanssa tekisi mieli rueta peko hommia enemmän harrastelemaan, mutta agilityn ja tokon lisäksi se ei taida tosimielessä olla mahdollista.

Sunnuntaina ehtittiin myös vielä ulkoilla ja poseerata.











Pappakoira lähti lauantai iltana veljeni perheeseen lempityttönsä hoidettavaksi.

Ilta-ajelulla veljeni vanhalla harrasteautolla, kaihoisa katse kohti grillikioskia.


Missän on pehmyttä, siellä on pappa.


Ikkunasta tähystelyä.


Ja nukkumista.



 Sunnuntai iltana palailtiin kotiin. Matkalla vierailtiin nuorempien koirien kanssa vielä isännän vanhemmilla. Koiria ei ole illan mittaan paljoa näkynyt, ainoastaan pappa on välillä norkoillut keittiössä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti