Treeniä treenin perään

....onneksi koiria on sentään useampi =D

Maanantai iltana oli vuorossa taas pekoa.

Ennen treeniä ehdittiin käydä vähän metsässä käpyttelemässä.

Hilmalle neljä ukkoa haamuttamattomana. Ekalle ukolle lähti kivasti ja löysikin aika suoraan, palaaminen minun luo taas nihkeää, kun tälläkertaa sama maalimies liikkui takalinjaa pitkin kulmasta kulmaan eli Hilman hihnapalautukset eivät toimineet. Toiselle ukolle lähettäessä neiti lähti ihan vika suuntaan ja aikani sain sitä houkutella luokse. Sitten lähti etenemään oikeaan suuntaan toisella lähetyksellä, mutta taisi edetä aika paljon ohi maalimiehestä. Neitiä ei näkynyt hyvään toviin, sitten lähti ilmeisesti palaamaan takaisin keskilinjaa kohti ja löysi siinä matkallaan maalimiehen. Kävin sitten neidin hakeamssa loppujen maalimiesten luota, ettei tule turhaa haahuilua. Harmittaa vietävästi, että en tiedä, miten neidin saisi palaamaan pistolta suoraan minun luokse. Jatkaa vaan töitä suoraan ja tottahan maalimies on sata kertaa hienompi juttu kuin minä, huoh.  Kaksi viimeistä pistoa menivät kohtuu hyvin.

Treenin jälkeen oli jo pimeää. Tauno sai tavata pienen saksanpaimenkoiran pentusen ja hienosti sekä melkoisen välinpitämättömästi nuorimies käyttäytyi.

Sonjasta sekä Esko, Elsa ja Martta kääkistä saatiin onneksi metsälenkki seuraa vielä treenin päälle, joten vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti koiraporukalla eikä minua pelottanut pimeässä metsässä käpytellä. Hilmalla ja Taunolla olivat käytössä uudet Clas Ohlsonilta hakitut led-valot, toimivat ja edulliset. Omaa kulkua valaistiin sitten taskulampuilla.

Tiistaina suunnattiin Sannan ja Edyn luokse agilityä treenailemaan.

Taunolle ekana valssiharjoitus, pyörittelyä siis aidoilla koiran hypyn linjaamista valssilla. Aika hyvin meni, vaikka itse sanonkin. 

Seuraavana sitten reteesti kokeilemaan ekaa kertaa ikinä leieröintiä Sannan neuvojen mukaisesti (mä alan oppii näitä hienoja termejä). Taunon piti siis suorittaa hyppy keppien takana siten, että minä jään keppien toiselle puolelle. Havainnollistava piirrustus (älkää naurako, mä en oo mikään piirtäjä). Tuo viiva siis esittää keppejä, teksti Erja on minun sijanti siinä vaiheessa, kun Tauno suorittaa hyppyä kaksi jne.

Alustan avulla vahvistettiin Taunoa eka irtoamaan tolle kakkos hypylle ja se kun saatiin onnistumaan palkkaus tuli vasta sitten keppien jälkeen. Wow, tässä Tauno (vanha irtoamisongelma kaveri) ylitti itsensä ihan täysin.

Tauno teki myös samaan syssyyn elämänsä hienoimmat kepit, oli vauhtia ja suoritusvarmuutta. 

Lopuksi vielä vähän kontakteja A-esteellä sekä keinulla. Lisäsin hirveesti draivia A:lle ja juu, heti meinas kontakti rueta repeilemään, mutta vielä jäi yksi tassu kontaktille ja ota-käskyllä jäi myös venailemaan jatkolupaa. 

Hirveen kova draivi Taunolla oli tänään tehdä, ihana jätkä kertakaikkiaan. 

Meillä oli vaan reilut 5 plussa-astetta tänään eli BOT-manttelikin pääsi käyttöön autossa treenivuorojen odottelujen ja kotimatkan ajaksi.

Pappakin kävi vähän kentällä heilumassa ja keinua sekä keppejä tekemässä. Intoa ja ääntä riitti. Papan haukkuminen on lisääntynyt kauheasti iän myötä, eikö se enää kuule itteensä vai mikä lie? Kotona siis ei hauku, mutta treeneissä ja autossa se on aivan mahdoton välllä.

Pappakin sai lämmintä ylle, kun autossa joutui kuitenkin paljon odottelemaan.

Hilma oli mukana lämmittely sekä jäähdyttelylenkeillä vapaana kirmaamassa ja meni muutaman kerran A-esteen. Seuraamisharjoitukset eivät oikein neidillä sujuneet, mutta perusasentoa treenattiin muutamia kertoja sentään vähän sinnepäin.

Lämppäri ja jäähdyttelylenkeillä Edyllä ja Taunolla meinasi taas vähän olla asiaa toisilleen. Hiton pojat! Epävarmoja nuoria miehiä, mutta nyt pitää tosisaan miettiä miten saadaan nuo kuriin. Tykätä ei tarvitse, mutta sietää pitää. Pari metsälenkkiä on mennyt ihan täydellisesti, liekkö tuo ahdas tila sitten tuossa metsäpolulla tullut ongelmaksi. Pitäisi ehkä kovemmin pyrkiä käskyllä katkaisemaan tilanteita, kun alkavat tuijottelemaan toisiaan. Jos normaali käsky ei tehoa niin hirveen huuvon kanssa toiseen suuntaan, niin jospa se kiista siinä unohtuis koirilta. Otetaan tämä kuitenkin koulutushaasteena eikä paineta villaisella. Muuten kumpikaan ei mikään tappelupukari pojista ole, mutta keskenään niillä vaan joku klikkaa. Tappelusta, rutisemisesta ja toisen haastamisesta ei missään tapauksessa pidä tehdä sallittua eli jotenkin ongelma pitää saada kuriin. Pojilla varmasti ikä ja aikuistuminenkin vaikuttaa asiaan, mutta liian helppoa koiran pito olisi ilman haasteita eli eiköhän tämä saada työstettyä, kuhan perehdytään, tutkitaan ja viisaampia konsultoidaan.