Lomalla tehdään kaikkea sitä mitä ei normaalisti arkena ehdi, meillä näköjään myös päätääntöisesti hoidetaan sairastelut lomalla.
Aamusta tein pienen kävelyn koirien kanssa ja sitten Upi kävi rokotuksella. Pistettiin koko helahoito rokotteita kerralla, vaikka lääkäri toki suositti erikseen laittoa. Rokotusreaktiot ovat toki mahdollinen ja vakava juttu, mutta otin silti riskin.
Sitten kotio ja suunta Hammaslahteen kyläilemään Tuijan, Näppärän ja Arrin luokse. Taunoa vähän mietin et miten pärjäilee näiden uroskavereiden kanssa joita ei ole pitkään aikaan nähnyt, mutta yllättävän kevyesti meni. Laivakoira Arrin kanssa meinasi mennä vähän pörinöiksi välistä, mutta Näppärä oli vanha tuttu ja kiva edelleen. Taunon takapään jäykkyys näkyi kuitenkin jäällä selvästi eikä vapaanakaan vauhtia löytynyt. Upi otti kaverit todella reippaasti ja Hilma oli oma itsensä. Näppärä on sinällään kiva dobberi pikkukoiran kamuksi, että se jotenkin luonnostaan tuottaa niin paljon rauhoittavia signaaleja, että Upikin oli heti kaveria eikä jännännyt oikeastaan yhtään.
Ensin lenkki jäällä.
Tässä vaiheessa Tauno joutui BOT-takin sisälle ja autoon (plussakeli), koska vähän näytti kiristävän hermoakin tuo jäykkä takapää. Kipeä koira ei ole paikallaan vieraassa laumassa. Pihalla jatkettiin ulkoilua sitten vaan Hilman, Upin, Näppärän ja Arrin voimin, mutta tekipä noille omille ihan hyvää seurustella ilman Taunoakin. Kahvillekkin pääsivät sisään, mutta erillään Upi ja Näppis pidettiin sisätiloissa, ettei pieni jää jalkoihin.
Kotimatkalla piipahdin hakemassa lihoja lemmikkiruoka Tessun tehtaanmyymälästä, ihanan halpaa!
Mukaan tarttui broilerin sydäntä, -kivipiiraa, -siipiä, -kauloja ja jauhelihaa. Lisäksi naudan mahaa, naudan rustoluita, ydinluita sekä sisäelinkuutioita. Kyllä taas koirien kelpaa.
Tuijan kanssa tuota Taunon jäykkyyttä pohdiskeltiin ja Tuija heitti ilmoille eturauhasvaivat. Kotimatkalla sitten asiaa mietiskelin ja päädyin poikkeamaan vielä lempilääkärimme Tohtori Kontun vastaanotolla, jos vaikka saatais aika huomiseksi. Päästiinkin sitten onneksi heti vastaanotolle.....tai no ensin kuljeskelin kauhan kanssa ulkona pissanäytettä jahdaten pikkupoikien töllisteltävänä. Taisivat ääneen kauhistella, että hyi kauheeta, se otti tohon kauhaan tuon koiran pissaa. Olisi pitänyt kysyä et haluutteko pojat maistaa?
Pissanäyte oli puhdas, mutta eturauhanen vähän suurentunut sekä anaalit pikkuisen täydet. Jälkimmäinen tuskin oireita aiheutti, mutta suurentuneeseen eturauhaseen Tauno sai hormoonipistoksen. Huomenna vielä hierotaan niin eiköhän se taas löydy vetreys poikaan.
Taunoa pitää kyllä vähän kehaista, että kuitenkin tommonen epämiellyttävä toimenpide ja ei mitään varinaista reaktiota. Toki pieni kivun kiljaisu, mutta nopea ja täydellinen palautuminen heti seuraavalla sekunnilla eikä mitään olemuksen tai käytöksen muutosta muuten. Tauno vaan katto mua ja takapuoltaan vuorotellen et heiiii, ei tää ollu kiva juttu ollenkaan.
Loppuilta sit kateltiin telkkaria porukalla, Upi sai pienet pöytätreenit ja tietysti iltakäpyttely hihnassa. En tiedä miten nopeasti tuommoinen hormoonipiikki vaikuttaa, mutta iltalenkillä isäntä kehui Taunon kävelleen ihan normaalisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti