Kävelymatkan päässä meiltä on yksi puisto, mutta siellä ei ole erikseen puolta pienille koirille. Käymme siis aina autolla koirapuistoilemassa sillointällöin. Koirakavereita emme puistosta etsi, vaan enemmänkin sitä vapaana ulkoilua. Pienten koirien puolella usein saadaankin olla ihan omalla porukalla.
Liikkeellä oltiin isännän autolla, jossa matkustaminen on ainakin Rikun mielestä ihan parasta. Saa olla takapenkillä turvavöissä eli näkee ihan kaiken.
Hilma on rauhallisempi automatkustaja eikä se ole kiinnostunut maisemista.
Koirapuistossa riitti tietysti hajuja ja tutkittavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti