Keskiviikkona olikin kunnon haipakkapäivä. Hermo kärvähti myös lopullisesti vanhaan läppäriin, joten pistin uuden tilaukseen. Ehkäpä jatkossa saadaan videoitakin tänne enemmän, kun kone jaksaa muokkausohjelmia pyöritellä.
Töiden jälkeen ensimmäisenä manikyyri koirille.
Hilma ja Tauno odottelivat vuoroaan toisiaan tukien, kun minä leikkasin Upin kynsiä.
Imuroinnin ajaksi lykkäsin koirat takapihalle aktivointipalloja pyörittelemään. Välistä kyllä tuntuu, et liiankin helposti nuo namit noista palloista ulos tulevat, vaikka pallon sisällä on semmoisia onkaloita tätä olevinaan estämässä.
Siivouksen jälkeen kävin pikaisesti kokoustamssa ei-koiramaisissa merkeissä ja sitten ajettiin vielä lenkille pimeään metsään ja soramontulle. Hyvin reilu tunti hurahti kulkiessa. Minä lisäsin vähän hommaan tehoja kävelysauvoilla. Otsalamppua en omista, mutta isäntä näytti valoa minullekkin. Aika erikoinen kokoonpano oltais varmaan oltu vastaantulijan silmissä, mutta kukapa tuolla arki-iltana pimeässä korvessa vastaan tulisi.
Torstaina oli taas juoksulenkin vuoro. Hilman ja Taunon kanssa canicrossailtiin 7,5 kilometriä 8,9 km tuntivauhtia. Tällävälin Upi pääsi isännän kanssa kahdestaan hihnakävelylle.
Ilalla sitten vielä tokoiltiin. Koko lauma pääsi auton kyytiin mukaan ja Upi & Tauno vuoroillaan treenaamaan.
Taunolle ensin kehätarkastus ja luoksepäästävyys. Luoksepäästävyydessä ei ole ongelmaa eikä tutkimisessakaan, MUTTA se luoksetunkevuus, kuten olen jo aiemmin valitellut. Taunolla on mielestäni kohtuu hyvä hallinta, mutta ihmisen tullessa tuolleen lähelle kuppi menee nurin eli häntä heiluu ja kieli lipoo et juu, mä pussaan sua ihan just. Eihän tuo huono asia sinällään, mutta saisihhan se siinä sivulla pysyä. Seuraavaksi sitten paikkamakuu rivissä yhdessä käskytettynä. Hyvin Tauno jäi, mutta nousi kyynärien varaan, komensin takas ja siinä jotain sitten sekoilin niin Tauno arveli et haa, me tehdään luoksetulo nytten. Palautin koiran riviin ja hyvin se siinä sitten pysyi, palattiin koirien luokse ja sain palkattua onnistuneesta paikallaanmakuusta.
Seuraavaksi sitten mentiin ympyrään, koirien väli noin metri, pyörähdettiin ympäri ja jätettiin koira siihen paikallaan makuuseen. Tauno vähän äänteli, muuten hieno suoritus vaikka sivuilla ja poikkeuksellisesti myös takana oli koiria. Lisäksi seuraamista Taunolle.
Upi pääsi sitten hommiin. Halliin pikkumies oikein juoksi eikä häntä laskenut kertaakaan, vaikka treenaamassa oli useampi koirakko ja turvamies Tauno oli autossa. Upille perusasentoa ja seuraamista, molemmat todella hienot, mutta seuraaminen tietysti vielä alkeissa. Lisäksi malttia ja keskittymistä vaikka muut koirat juoksee ympärillä. Kuoluttajaa myös moikattiin namien kera eli mukava kokemus siitä takataskuun. Oikein kivat treenit.
Perjantaina lähdettiin töiden jälkeen pikapikaa metsälenkille. Kaupungissa ei tajunnutkaan, että ulkona oli myrsky. Voin vaan kertoa, että tuolla aukealla turvesuolla tuuli tunteella. Koirat saivat kuitenkin pikkuisen vajaan tunnin juostakseen, onneksi osaavat käyttää ajan tehokkaasti hyödykseen.
Lähdössä.
Peilijäällä kävellessä tuntui, että tuuli työntää eteenpäin.
Perjantai iltana isäntä sitten lähti etsimään lunta Rukalta moottorikelkkailua varten ja me saattiin kääkkien kanssa mun lapsuudenystävä tänne viikonlopun viettoon.
Lauantai oli meillä julistettu koirien viralliseksi lepopäiväksi. Lämpömittari kipusi aivan mahtaviin lukemiin ja aurinko paistoi, joten koirat olivat pitkän aikaa keskenään takapihalla, käytiin kahdella lyhyellä ja yhdellä vähän pidemmällä hihnalenkillä.
Sunnuntaina jatkettiin samaa rataa eli hihnalenkit, takapihailua ja köllöttelyä.
Mukava viikonloppu hyvässä naisseurassa, paljon naurua ja hyvin levänneet koiruudet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti