Viimeviikon Tiistaina helle jatkui ja koirien kanssa suunnattiin sitten uimaan ja juoksemaan puoleksitoista tunniksi. Hilman pistin liinaan enkä päästänyt ollenkaan vielä irti ennen uimapaikkaa tarkoituksena viedä vesitotuttelu uudelle tasolle.
Uimapaikalla lähdin sitten itse kahlaamaan matalikon yli ja sieltähän se neiti tuli perässä vallan reippaasti. Vesi on sen verta matalaa, että Hilma joutui vaan pikkusen uimasilleen ja muuten sai kahlata kaulaansa myöten. Muutamalla toistolla olematon uimatekniikkakin kuitenkin jo silminnähden korjaantui eli turha räpiköiminen väheni.
Keskiviikkona sitten suuntasimme töiden jälkeen Kuopioon Pro Perrolle treenailemaan agilityä. Laumakin pääsi mukaan alku- ja loppulenkeillä sekä Upi oli tutustumassa halliin myös sisällä. Hienosti pikkumies suhtautui ympäröivään meluun sekä koiriin, osasi myös nätisti odottaa boksissa Taunon treenatessa. Videomateriaaliakin Sanna reippaasti meistä kuvaili, mutta en taida saada noista semmoista julkaisukelpoista pätkää edes aikaan. Tauno teki välistä hommia hienostikkin, mutta kepeillä ja keinulle ei mitään holttia toimissa ja itsekkin olin ohjaana jäykkä kuin rautakanki.
Torstaina sitten tiukka siivous, tokotreenit pojille ja lenkkeilyä ihan vaan hihnojen jatkona. Tokossa molemmilla oli hyvä draivi päällä. Molemmille hyppyä ( Upi on petrannut tässä merkittävästi), seuraamista ja Upille jääviä liikkeitä, erityisesti seisomaan pysähtyksiä, koka se näyttää vähän unohtuneen. Myöskin pari paikkamakuu harjoitusta sekä luoksepäästävyys Upille. Treenin jälkeen lenkki hihnoissa hallin lähellä olevalla pururadalla.
Kännykkäräpsy Upin paikkistreenistä.
Perjantaina mentiin sitten taas töiden jälkeen juoksemaan ja uimaan. Aivot olivat varmaan työviikon jälkeen täysin jumissa, koska unohdin kamerankin kotiin. Olin ihan järkyttynyt, kun tämän huomasin. Lenkki/uikentelukeikka jäi vain tunnin mittaiseksi, kun yhtäkkiä ukkonen rysähti aivan sairaan kovasti ja minä olin kuin kävelevä ukkosenjohdatin vesialueiden keskellä kaksi kilsaa kertaa kilsa aukiolla....tosi hauskaa. Ihan tuli melkein kiire. Ukkonen ei onneksi enempää sitten tullut päälle kuitenkaan. Hienointa lenkissä oli, että kun ensin kuljetin Hilmaa muutaman kerran taas liinassa matalikon yli se tuli minun perässä myös irti. Oon tosi ylpeä neidistä.
Sieltä se neiti tulee, Upi vahtii tarkasti rannalla.
Perjantai iltana ajeltiin vielä koirien kanssa yökylään ystäväni ja hänen miehensä luokse Outokumpuun. Vähän jännitti tämän porukan kanssa lähteä yökylään, mutta vallaan nätistihhän nuo osasivat liinoissa hengailla pihalla ja sittemmin nukkua sisällä yöunet. Upi oli yhden kummityttöni lelun....no miten sen nyt sanoisi....leikkinyt pilalle ja aamulla se vasta tempun tekaisikin, kun ajattelin käydä ensin vessassa ja juomassa ennenkuin lähden koirien kanssa ulos niin pikkumies oli raiskannut miun tyynyn sillävälin. Hiukan noloa, mutta kovasti mulle väitettiin, että ollaan tervetulleita toistekkin.....en sitten tiedä ollaanko oikeesti.
Lauantaina ei tehty kummia, mutta koirat olivat kyllä väsyksissä hitusen epätavallisemmasta ohjelmistosta ja sunnuntai meni sitten vähän samaa rataa eli hihnalenkkiä ja takapihailua.
En usko, että vähän laiskempi viikonloppu noille ollenkaan pahaa teki, vaikka hetihän se minua omatunto meinaa vähän vaivata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti