12.6.2012

Riku-papan kesäloma

Jos Riku osaisi tätä asiaa kommentoida, se varmasti sanoisi että; "Kateuteen taipuvaiset koirat älkööt tätä postausta vaivautuko lukemaan!"

Riku tosiaan vietti reilun viikon veljeni perheessä Lieksassa. Veljentyttöni hoitaa Rikua erittäin tarkasti (toki muun perheen auttaessa esim. lääkkeiden annossa) ja Riku saa sellaista luksusta osakseen, että ei ole tosikaan. Tässä Rikun lomailua kuvin, näistä koostuuu pappakoiran loma;

Tärkeintä tietysti toimiva muonahuolto.


 Puhumattakaan sängyssä nukkumisesta.



Ja useista päivittäin nautituista puruluista.


Uusista ja vanhoista leluista.


Lempipaikasta, eli varastossa olevasta vanhasta citteristä.








 Siitä, että sai nukkua sylissä.





 Tästä luusta jäi vähän myös kotievästä.



 Ruokakuppiinkin oli eksynyt raksujen kaveriksi vähän koirien liharuokaa.





Kuvien kertoman lisäksi kerrottakoon, että loma sisälsi myös paljon kävelylenkkejä sekä ulkoilua omassa pikku aitauksessa.
Kyl tota koiraa varmaan masentaa tulla kotiin=)

5 kommenttia:

  1. Pakko tulla "asiantuntijalta" kysymään, että sopiiko sun mielestä kääpiöpinseri ekaks koiraks? Siis että ei ole aijemmin ollut (omaa) koiraa, mutta silti ikänsä koirien kanssa touhunnut.
    Kiitos jos kehtaat vastailla!

    VastaaPoista
  2. Nämäkin asiat ovat mielipidekysymyksiä tietysti aika pitkälle, että sopiiko vaiko eikö. Mie olen sitä mieltä, että koira kuin koira sopii ekaksi koiraksi. Toki sillä edellytyksellä, että rotuun ja rodun ominaisuuksiin on perehtynyt sekä ottaa koiran kanssa heti sen rodulle sopivan asenteen. Kääpiöpinseri pitää koluttaa ja sen kanssa on oltava johdonmukainen. Kääpiöpinserit on myös sosiaalistettava hyvin, mukavia kokemuksia ihmisistä ja toisista koirista jo pennusta alkaen. Kyseessä on herkästi dominoiva, rohkea ja todella vilkas sekä usein myös hyvin terävä rotu. Mutta toisaalta myös todella ihana, aktitiivinen ja rakastettava koira, jota jaksaa, jaksaa ja jaksaa. Ja tulihan tuosta Rikustakin vallan hyvä koirakansalainen, vaikka olin 15-vuotias sen saadessani, hoidin sen yksin ja en tiennyt koirista oikeastaan mitään enkä myöskään ollut ollut koirien kanssa tekemisissä. Tässä tietenkin vaikuttaa se, että Riku vaan nyt sattui olemaan dominoiva ja aktiivinen yksilö, mutta samalla erittäin tervepäinen ja sopeutuva eli antoi niitä koulutuksessa tulleita virheitä minulle "anteeksi" aika paljon. Kääpiöpinserin suosio on myös viimevuosina kasvanut paljon eli hyvän pennun löytäminen vaatii tarkkuutta. Kasvattajiin kannattaa tutustua ja heidän kasvatustyöhönsä. Se valioita tahkonnut huippukasvattaja ei välttämättä ole paras eikä toki sekään halvalla pentujaan myyvä, vähän sinnepäin kasvattava. Kultainen keskitie ja ennenkaikkea itse itselleni tuntemattomalta kasvattajalta pentua ottaessani pyrkisin tutustumaan esim. kasvattajan aikaisempien pentueiden edustajiin ja näinollen saamaan luotettavaa kuvaa myös siitä, miten kasvattaja "työnsä hoitaa". Toivottavasti vastauksestani oli jotain hyötyä ja saa kysellä lisääkin=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksesta!
      Niin, tiedostan kyllä hyvin rodun olevan suhteessa "vaikeahko", mutta uskon silti siihen, että oikeanlaisella koulutuksella ja suhtautumisella ei kääpiöpinseri ole minulle mahdoton rotu. Ja tarkoituksena ainakin itsellä on, että kuljetan pentua käytännössä kaikkialle mukanani ettei siitä vaan tule jokaikistä rasahdusta ja hyönteistä pelkäävää remmirähjääjä-hirmua. Eli siis olisiko sinulla antaa jotain vinkkejä tulevalle kääpiöpinseripennun omistajalle? :-)

      Poista
  3. Minusta sinun asenteesi on juurikin oikea ja olet tiedostanut sen tärkeimmän, että vaikka koira on pieni sille on annettava sen luonteen mukainen kasvatus=) Toki kaikki kääkätkään eivät vaadi kovin kovaa "kuria", kuten esim. toi meidän Hilma. Pennuissa on eroja, kannattaa tarkkailla pentua sen tullessa kotiisi ja lähteä sen mukaan sosiaalistamaan ja samaten myös kouluttamaan. Nyrkkisääntönä koulutuksessa se, että sitä mitä et halua koiran tekevän älä salli sitä kertaakaan, esim. haukkuminen, pureminen jne. Ja kiitosta pitää antaa aina ja paljon, kun koira tekee niinkuin kuuluu. Meillä varmaan naapurit huokaa aina, et jaahas....taas se niiden Tauno pissas pihalle, kun mie sitä tuolla takapihalla kiittelen kovaan ääneen =D Jotkut pennut ovat luovutusikäisinä todella rohkeita, jotkut taas arempia. Maltti on valttia, jotain pientä uutta päivittäin on minun tapani ollut edetä pennun kanssa ja mielellään vain se yksi uusi ja jännä asia per päivä=) Hienon rotuvalinnan olet tehnyt. Onko sinulla jo pentu tiedossa?

    VastaaPoista
  4. Haha :D Jep, niin on kaikki sanonukin että pitää näiden kääkkien kanssa pitää tiukka linja, se mikä on kerran ei on aina ei. :-D Ja kyllä, pentu on jo tiedossa ja tarkotus olisi se hakea varmaan maanantaina kotiin! Narttu siis kyseessä, kun jotenkin oon ymmärrätänyt että nartut vois olla vähän "helpompia", tai siis ei niin teräviä ja kovapäisiä välttämättä kuin urokset. Mutta saas nähdä, innolla tässä jo ihan oottaa pennun kotiutumista! :-D

    VastaaPoista