24.11.2012

Lauantaina lenkillä

Tänään meillä oli treffit Kalliojärven kierroksella Vega rotikan, Rolle kääpiöpinserin ja heidän emäntänsä kanssa.
 Mukaan pääsivät vain Hilma ja Tauno, koska Riku ei varmaan olisi kauhean suopeasti suhtautunut Vegaan eikä sille ole pahasta olla vähän lyhemmillä lenkeillä. Tänä aamuna herralle ei oikein maistunut ruoka, mikä on todella outoa, mutta muuten kaveri on ollut ihan normaalin oloinen kuitenkin. Kuitenkin parempi nyt tehdä vaan lyhyitä hihnalenkkejä varmuudenvuoksi tuon kanssa, jos vointi on heikompi.
Tauno pärjäsi hienosti tämän 6-vuotiaan rotikka uroksen kanssa ja Rollen kanssa juokseminen näytti olevan ihan huippuhauskaa. Hilma oli yllättävän rento Vegan seurassa, johtuen varmaan siitä, että Hilma sai olla rauhassa ja iso kaveri oli miellyttävä ja rauhallinen tapaus.

Kuvauksen osalta sää oli kaikkea muuta kuin otollinen; tihkua, sumua ja hämäryyttä. Muutaman aika heikon otoksen sain kuitenkin napattua.












Nyt koirat nukkua tuhisevat varmaan tyytyväisenä iltaruokaan saakka, joten itse voi heittäytyä hyvillämielin sohvalle katsomaan telkkaria.

Floppi nimeltä Taunon eka möllistartti

Eilen töiden jälkeen (jossain itseluottamuksen puuskassa) päätin, et lähden sittenkin Taunon kanssa agilitymölleihin pentusarjaan.



Paikalle siis mentiin ja hitusen hiki otsalla kattelin penturadan rakentumista. Minä kun jostain olin saanut päähäni, että pentujen rata olisi muutenkin helpompi kuin vaan siltä osin, että rimat ovat 15 cm korkeudella. Radalla oli siis 12 estetta ja putkeenvienti "väärästä päästä". Jälkimmäistä Taunon kanssa ei ole harjoiteltu ollenkaan, se on siis tähän asti saanut imeytyä siihen lähimpänä tarjolla olevaan putken päähän. Aikuisten möllien hyppyrata oli siis sama rata, kuin tämä pentujen rata. Olin siis käsittänyt jotain pahasti väärin, mutta päätin silti kokeilla Taunon kanssa rataa, kun oltiin jo ilmoittauduttu ja olisihan homman voinut suorittaa useassa pätkässä jos niikseen.

Loogisestikkin paikalla oli myös paljon koiria. Kävimme Taunon kanssa kävelyllä ennen rataan tutustumista ja tuijottelimme toisia koirakavereita kaikessa rauhassa, Tauno ei osoittanut mitään erityistä kiinnostusta toisiin.
Tauno oli ensimmäinen radalle lähtijä, koska muita pentuja ei kisoissa ollut.
Rupesin laittamaan lähtöön Tauno paikalleen (lähtö oli hallin oven suulla) ja sitten se alkoi. Yhtäkkiä nämä toiset koirat olivan aivan ÄLYTTÖMÄN mielenkiintoisia. Istumaan ei olisi malttanut käydä ollenkaan saatika pysyä paikallaan. Laitoin kuitenkin Taunon  paikallaanoloon ja koetin lähteä suorittamaan, mutta herra lähti etsimään hetkeä aikaisemmin näkökentässä vilahtanutta koirakaveriaan. Taunojahdin jälkeen palattiin takaisin lähtöön ja laitoin koiran paikallaoloon. Päästiin lähtemään suorittamaan ja Taunokin syttyi hommaan. Tauno suoritti aita-aita-putki-aita-putki-aita sarjan ohjattuna ilman mitään ongelmia. Sitten tuli kohdalle tämä kirottu "väärästä päästä" putkeen vienti. Yritn ohjata koiraa, mutta sinne oikeaan päähänhän se sukelsi. Rupesin sitten et korjataan, mutta koiran putkesta tulon ja minun  seuraavan käskyn välille jäi liian paljon aikaa. Tauno ehti ajatella et mitäs mää nyt teksin ja bongasi radan vierellä yleiseön seassa olleet koirat.
Tauno moikkasi iloisesti, häntä heiluen ja takapuoli pyörien. Ihmiset hätistelivät Taunoa pois ja Taunosta tämäkin taisi vaan olla hauska leikki. Tauno oli liukas kuin pala saippuaa eli ei sitä siinä hallissa sitten kiinni saatu. Tauno juoksi ulos ja siellä sitten sain kutsutta sen luokse. Se häpeän määrä, voi hyvä tavaton. Mua niin nolotti ja suututti.

Syynähän Taunon toimintaan oli yksinkertaisesti se, että kun olemme treenanneet lajia vain yksityisesti emmekä missään ryhmässä eli Tauno ole tottunut yleisö koiriin.
Ensiviikolla siis alkaa häiriötreeniin ottaminen mukaan  myös agilityyn.
Asia on jännä sinällään että miksi ne toiset koirat eivät aiheuttaneet moista vouhotusta ulkona ja miksi tuo koira kuitenkin pystyy esim. arkitottiksessa keskittymään luoksetuloihin, paikallaanoloon jne. vaikka toisia koiria on ympärillä pilvin pimein. En tiedä olisi auttanut, että Tauno olisi ollut hallissa jo pidempään kattelemassa ympärilleen ennen starttia. Olin kisoissa yksin isännän iltavuoron takia.  Nyt otin sen suoraan autosta, koska Tauno lähti suorittamaan heti rataantutustumisen jälkeen. Hitsi, tääkin jää ikuiseksi arvoitukseksi.

Kovasti myös harmittaa se, että jos Tauno ei olisi noita toisia koiria bongannut/ollut noin älyttömän kiinnostunut niistä se olisi luultavasti mennyt tuon 12 esteen radan ja saanut hyvällä tuurilla tuloksenkin. Olisin ehkä sen "väärästä päästä" putkeen menonkin osannut ohjata tarkemmin, jos olisin voinut keskittyä vain radan suorittamiseen eikä ois tarvinnu pelätä et milloin koira ottaa ritolat.

Sitä en tiedä miten pitkään tätä kokemusta nyt sitten paikataan, Taunollahan kisoissa oli aivan sikakivaa ja karkaaminen oli ihan mahtavaa eikä siitä edes saanut mitään rangaistusta. Eli karkailua varmaan luvassa myös jatkossa.

Tästä noustaan, mutta seuraavaan möllistarttiin voi vierähtää hetki aikaa. Toista kertaa en lähde enää itseäni munaamaan.


22.11.2012

Iloista agilitytreeniä

Olipa taas hieno treeni keskiviikkona, ei voi muuta sanoa.

Videota Taunon menosta TÄSSÄ. 
Kuvaus ja muokkaus; Siina J

Olen todella ylpeä tuosta irtoamisesta esteille, takaaleikkauksen onnistumisesta, takaakierron oppimisesta ja myös videolla näkyvästä korjauksesta, eli kun karjuin et putkeen ni koira korjasi ja meni sinne putkeen, vaikka oli jo juossut hyvän matkaa ohi putken suusta.
Mahtava mies toi Taukki =)
Kisoissa mun pitää sit varmaan hommata sinne radan päähän joku koppari Taunolle, et se ei jatka matkaansa jonnekkin parkkipaikan suuntaan radan jälkeen tai ehdi lähteä uudelle kierrokselle ennenkuin itse ehdin maaliin. Riku tai Urho eivät kumpikaan ole olleet noin nopeita eli en ole koskaan ohjannut koiraa, joka revittää radalla ihan täysillä. Tässä on vielä paljon paljon oppimista itsellä.

Ensimmäinen harjoitus oli siis tämmöinen.


Harjoituksessa olennaisinta oli tuo vaikea putkikulma ja sitä saatiinkin jonkinverran tahkota. Kuten videolta näkyy, se saatiin kuitenkin lopulta menemään täysin nappiin. Toisille putkelle mentäessä en ensin meinannut takaa leikata, mutta tajusin, etten ehdi mitenkään muutenkaan toimimaan ja kokeilin. Tauno ei kuitenkaan ollut moksiskaan takaaleikkauksesta, vaan putki veti silti hyvin puoleensa.
Riku on aina ollut sellainen, et se takaa leikatessa jää möllistelemään et mitäs sä siellä mun selän takana oikein touhuat?

Ja toinen harjoitus sitten tämmöinen;


Toisessa harjoituksessa tuli tuota takakiertoa ihan tuplana ja Tauno selkeästi jo tietää mitä se takaa tarkoittaa.

Pappakoira oli luonnollisesti myös mukana treeneissä ja voi että kun sillä oli taas mukavaa. Sitä katsoessa tulee aina hyvälle mielelle.

Video Rikusta TÄSSÄ.

Kuvaus ja muokkaus; Siina J

Rikun paikallaanolo on normaalisti todella vahva, mutta ilmeisesti tuon ylitsevuotavan innon takia se ei vaan kertakaikkiaan pysty vastustamaan kiusausta ton varastamisen osalta.
Pääasia Rikun menossa ja tekemisessä onkin juuri se, että sillä on kivaa, eikä ole epäilystäkään etteikö olisi.  Olen todella onnellinen, että se sai vielä vanhoilla päivillään palata lempilajinsa pariin.

Treenikaverilla oli myös onnistunut treeni, jotenka iloisissa tunnelmissa hallilta lähdettiin kotia kohti =)


19.11.2012

Lieksan mettiä ja kääkkäromantiikkaa

Tänään pakkauduttiin koirien kanssa aamulla autoon ja hurautettiin Lieksaan kyläilemään.

Iitintiltun porukka meitä jo odottelikin siellä ja suunnattiin metsälenkille kuuden kääkän voimin. Reilu tunti taivallettiin ja koirat saivat juostakseen. Pappakoirakin jaksoi mukana, vaikka ei se nyt kauheasti juoksennellut sanan varsinaisessa merkityksessä. Huomenna on koko koirapoppoolla sitten lepopäivä.


Kuva; Riitta T

Kuva: Riita T

Kuva; Riitta T

Kuva; Riitta T

Kuva; Riitta T

Kuva; Riitta T

Kuva; Riitta T

Metsälenkin jälkeen kahviteltiin ja koirat saivat vielä seurustella sisällä hyvän tovin keskenään. 

Tauno tykkää näköjään paljon myös vähän kypsemmistä naisista, sen verta paljon Iris, Helmi, Lyyli ja Iiris siltä huomiota saivat. Lyyliä Taunon lähentely-yritykset suututtivat ehkä eniten, mutta siitäkös Tauno vaan sai lisää vettä myllyynsä. "Ihana nainen, leikkii vaikeasti tavoiteltavaa".

Hilma viihtyi myös isossa kääkkäporukassa todella hyvin ja melkein meinasi leikkiäkkin, mutta sitten piti kuitenkin peräytyä jos lelulle tuli muitakin. Tyytyväisenä sai silti seurata Hilman paljon aikaisempaa rennompaa (steriloitua) olemusta. Riku-pappa otti lunkisti porukassa hengailun, kuten aina.

Riku kohtasi myös kaukaisia muistoja, nimittäin yli 10-vuoden takaisin ensirakkautensa A`dreams Red Iriksen 14, 5 vuotta.

Tässä tämä pariskunta vuonna 2002 elokuussa.




Ja tässä nyt 10.5 vuotta myöhemmin.

Kuva; Riitta T

Kuva; Riitta T

 Toisaalta on surullista, että nämä koriat vanhenevat, mutta sitten  taas toisaalta......on hienoa muistaa miten ne nuorina kirmasivat kimpassa metsissä ja tietää, miten hienon elämän nämä vanhukset ovat tahoillaan saaneet elää.

Tauno pääsi myös poseeraushommiin taas kerran =)

Kuva; Riitta T

Seuraava kyläpaikka oli sitten emännän vanhempien luona. Täksi ajaksi laitoin koirille takit niskaan ja jätin ne nukkumaan autoon, että jaksaavat sitten vielä kohdata veljeni lapsukaiset.

Tämmöiseltä meno sitten näytti lasten kanssa, ilon nämä elukat ainakin osasivat ottaa rapsuttajista irti.





Ja nyt sitten kotona näyttää tältä;



Hieno päivä takana, huomenna koittaa sitten taas ankea arki. Onneksi viikonloppu on taas edessäpäin ja sille mukavia suunnitelmia jo tiedossa.



18.11.2012

Barffiruokapäiväkirja viikko 20

Maanantai

Aamuruualla lohta jauhettuna ja B-vitamiinia pillerinä.
Iltaruualla broilerin siipiä.

Tiistai

Aamuruualla lampaan jauhelihaa, omatekoista kasvissosetta (kiinankaali, lehtisalaatti, persilja ja valkosipuli).  Kylmäpuristettua neisytkookosöljyä ja B-vitamiinia pillerinä.
Iltaruualla lihaisat hevosen luut.

Keskiviikko

Aamuruualla lampaan jauhelihaa, kylmäpuristettua neitsytkookos öljyä, B-vitamiinia pillerinä.
Iltaruualla broilerin kauloja.

Torstai

Aamuruualla nauta-sika jauhelihaa, pellavansiemen öljyä ja ripaukset luujauhetta kaikille. Taunon kupissa lisänä vielä häränrasvajauhetta. B-vitamiinia pillerinä.
Iltaruualla broilerin kauloja.

Perjantai

Aamuruualla nauta-sika jauhelihaa, lohiöljyä. Taunolle lisänä häränrasvajauhetta. B-vitamiinia pillerinä.
Iltaruualla kalkkunan  kaulat.

Lauantai

Aamuruualla broilerin kivipiiraa paloiteltuna ja B-vitamiinia pillerinä.
Iltaruualla broilerin siipiä.

Sunnuntai

Aamuruualla sian lihaa paloina ja B-vitamiinia pillerinä.
Iltaruualla lihaisat hevosen luut.


Sunnuntain montturalli

Sunnuntaina meidän piti viettää lepopäivää, mutta en voinut vastustaa ajatusta soramontulla kirmailevista koirista, kun Siina ja lauma seuraksi tarjoutuivat.

Tänään siis oltiin liikenteessä vähän pienemmällä kokoonpanolla Riku, Hilma ja Tauno sekä Armas & Rico. Vauhtia riitti ja rapa lensi, onneksi noilla mun ötököillä ei ole turkkia.

Kaikista kuvista kunnia; Siina J







Huomenna on emännällä vielä lomapäivä, eli koirilla aktiivinen elämä jatkuu, kun suuntaamme Lieksaan moikkaamaan Iitintiltun tyttöjä sekä emännän vanhempia.

17.11.2012

Lauantainen laumalenkki

Tänään kirmasi metsässä kuusi iloista koiraa. Kolme kääpinseriä, kaksi saksanpaimenkoiraa ja yksi brasilian terrieri. Hienosti sujui porukalla yhdessä lenkkeily, vaikka laumassa monenlaista koiraa ja  vahvoja yksilöitä.....sekä yksi arkajalka Hilma. Riku ja Demi pitivät pienen neuvottelun, papan aloitteesta ja ilman suurempaa traamaa. Ei se vanhus vieläkään usko, että aina ei tarviis olla niin tiukkis.

Taunolle pyrin nyt tarjoilemaan mahdollisimman paljon koirakontakteja sekä vieraissa laumoissa hengailua, kun alkaa tuo aikuistuminen niin vahvasti painaa päälle.

Kaikki kuvat; Siina J

Kuvasta puuttuu Rico-pentunen, jonka mielestä tämmösen ryhmäkuvan otto oli aivan turha homma.








Lopuksi otettiin vielä poseerauskuvat Taunosta sekä Rico-pennelistä. Tauno osaa seisoa hienosti, halutessaan. Toivotaan, että näytelmissäkin vois näyttää itsestään tämän puolen sitten. Erittäin tyytyväinen Taunon ulkomuotoon olen. Kaunis rakenne, kaunis pää ja väri (kuva vääristää hitusen tota väriä muutes) sekä liikkuu todella hyvin. Vähän korkea poika se on, korvat ovat leveälle kiinnittyneet & hieman pehmeät ja tuo häntä tietysti ei sapelia ole nähnytkään. Täydellisyyttä ei kuitenkaan voi saada. Ja tärkeimmät ominaisuudet eli  luonne sekä koulutettavuus (aikalailla sama asia toki ovat) ovat sata kertaa arvokkaampia, kuin sapelihäntä. Luonteen ja terveen rakenteen kanssa tämä  koira on  täysi kymppi minulle.

Toivotaan et ensi kesänä tehtävät terveystarkastukset antavat myös toivomiani tuloksia=)

Kuva; Siina J





Kuva; Siina J


Loppukevennyksenä kerrottakoon, että joku oli googlannut tänne blogiin tuossa toissapäivänä sanoilla "isotissi kuvia". Liekkö tämä ollut se, mitä tyyppi on hakenut?