Näytetään tekstit, joissa on tunniste pyöräily. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pyöräily. Näytä kaikki tekstit

9.8.2014

Treeniviikko ja huipentumana agsakisat sekä Taunon luokkanousu


Maanantai aamuna Tauno oli vähän heikkovointinen, maha sekaisin. Epäilen sen syöneen jotain sunnuntaisella metsälenkillä. Lepoa ja lisänestettä varmuudenvuoksi, kun lämpötilakin +30 asteessa.
Illasta otin Taunonkin kuitenkin kyytiin, kun suunnattiin Siinan sekä Demi-sakemannin kanssa treenailemaan Liperin kentälle. Tauno ja Hilma pääsivät tosin vain hihnalenkille, kun Upin treenaaminen oli nyt prioriteetti yksi. Tehtiin monenlaisia käsittelyharjoitteita ja ainoastaan siinä vaiheessa, kun Siina alkoi pitää koiraa lähestyessään ja käsitellessään outoa ääntä saatiin Upista epäluuloisutta esille. Kielto ja homman jatkuminen niin kauan kunnes koira rentoutui, sitten palkka sekä kehut. Käsittelyjä tehtiin paljon ja erilaisia. Käsittely tehtiin välistä todella röyhkeästi, välistä varovaisemmin, välistä pöydällä ja välistä maassa. Hienosti Upi jaksoi. Lopuksi vielä Demi oli kaverina, kun käveltiin ympyrää näyttelydemostraationa juosten sekä edessä että takana. Pöydällä seisotin siten, että Demi juoksi ja liikuskeli pöydän ympärillä ja vaikka sun mitä. Rautaisannos näyttelytreeniä hyvin häirittynä.
Lopuksi Upi sai juosta lenkin vapaana Demin kanssa ja Tauno & Hilma olivat sitten hihnoissa mukana lenkillä.

Tiistaina sitten olin lupautunut töihin Liperin kennelkerhon match showhun, roolini oli kehäsihteeri. Alkukankeuden jälkeen homma sujui ihan kivasti eikä tuo ollenkaan ikävää hommaa ollut.
Upi oli minulla yksin mukana turistina ja isäntä piti seuraa aikuisille. Ennen ja jälkeen mun töiden Upi sai käpytellä koirien ja ihmisten seassa. Ystäväni käsitteli Upia maassa ja miespuolinen treenitoveri pöydällä, koira ei ollut moksiskaan kummastakaan käsittelystä.

Keskiviikkona sitten oli ohjelmassa Taunon tulevat tähdet -kurssi. Ratapätkä näytti tältä ja me jumiteltiin tuossa kakkosesteen ohjauskuviossa sekä kolmosesteen ja nelosesteen välin ohjauksessa. Mä oon surkea, mutta ehkä mä pikkuhiljaa kehityn. Rytmityksiä ja linjauksia, melkoista hepreaa minulle, mutta niin suuri vaikutus koiraan ja sen ohjaukseen. Kepit Tauno jätti taas tokavika väliin kesken, kun targettia ei ollut. Tuo asia pitää ottaa nyt kunnolla työn alle.


Taunon treenien ohessa Upi pääsi muutamaan käsittelyyn sekä kentän reunalle seuraamaan muiden koirien treeniä. Putkeen juokseva bortsu meinaa saada Upin kierrokset aika korkealle.
Taunon treenien jälkeen Upi pääsi tekemään verkkokeppejä molemmilta puolelta, puomia ja aita-putki yhdistelmää.
Loppuun toki kunnon lenkki koirakamujen kanssa juosten ja riehuen.

Torstaina sitten tokohallille kuudeksi. Upille tein seuraamista, paikkamakuun (se on aika kiva jo), hyppyä ja sitten luoksepäästävyyttä. Tauno sai seurata, ottaa perusasentoja ja hyppiä hyppyä. Hypyn kanssa painitaan vanhojen ongelmien kanssa. Kapulaakin vähän näyttelin ja pitämisen treenaaminen tosiaan aloitettava aivan alusta, melkein jo motivaatio kärsii, kun pitäessä mutustaa kapulaa (tästä kirjoittelinkin jo toissaviikolla).
Lopuksi testattiin Upin reaktioita kaverin kanssa ja tehtiin niinsottu läpimurto. Upi ei ole agressiivinen ihmiselle, sitä ei haittaa käsittely eikä se myöskään pelkää miehiä. Ongelmana ovat ihmiset, jotka eivät ota kontaktia ja tulevat vain "hiimailemaan" lähelle. Näinhän Kuopion tuomarikin teki. Tuli pöydän viereen hyvin vähäeleisesti, tuijotti koiraa, ojensi käden eikä sanontu tai tehnyt yhtään mitään muuta pitkään aikaan, jonka jälkeen Upi murisi. Kaveri tuli vain pöydän viereen eikä tehnyt mitään, ei edes katsonut Upiin ja näin saatiin aikaan pieni pöhähdys (haukahdus, joka ei ole kunnon haukahdus) ja pieni murahdus päälle. Pikkuhiljaa Upi rentoutui ja hiimailua jatkettiin niin pitkään, kunnes Upi rentoutui. Rentoutumisen jälkeen kaveri sujautti myös lihapullan aivan yllättäen Upin eteen eli tämä epäilyttävä tyyppi olikin sitten lopulta ihan kiva, hämmennys oikein paistoi koirasta. Olen siis päätynyt näiden testailujen ja reaktioiden hakemisen sekä muiden mielipiteitä kuunnellen siihen lopputulokseen, että Upi on sen verran epävarma itse, että se ei kestä epävarmoja ihmisiä. Epävarmuudeksi se taas tulkitsee tuon, että ihminen vaan on jäykkänä siinä lähellä eikä tee niinsanotusti mitään. Yleensä aina näyttelytreeneissä ja käsittelyharjoituksissa ihminen puhuu koiralle ja ottaa siihen kontaktia, usein myös tuomarit näyttelyissä, joten toisaalta oli onni onnettomuudessa, että tämä ongelma tuli nyt esille vähän puolivahingossa. Ongelman esilletulon paikka ja aika olivat tietysti todella harmilliset, mutta aina ei voi voittaa.
Nyt vaan treeniä ja totuttelua, Upi ei mielestäni ole agressiivinen eikä arka, edelleenkään.
Treenin jälkeen Upi pääse Olga-faaraokoiran kanssa hihnalenkille ja sitten Hilma & Tauno kävivät saman vajaan puolentunnin kiekon kiertämässä kahdestaan.
Kotiuduttuamme Hilma pääsi vielä kunnon rullaluistelulenkille isännään kanssa ja mie kävin Taunon kanssa pyöräilemässä viitisen kilometriä.

Perjantaina minulla oli ihana lomapäivä. Aamusta suunnattiin Liperin kentälle treenaamaan Siinan kanssa. Upi pääsi ensin hiimailuharjoitukseen eli Siina vaan hengaili pöydän ympärillä. Upi suhtautui tosi rennosti eikä tälläkertaa saatu mitään reaktioita irti. Häntäkin heilui kokoajan.
Rico sakemannin kanssa sitten tehtiin mielentilaharjoituksia eli rauhoittumista toisen koiran ollessa lähellä. Hilma pääsi ekana Ricon kanssa kävelemään rintarinnan ja seisomaan paikallaan niin kauan, kun rento mielentila oli saavutettu. Noh, Hilmaltahan tämä rento mielentila jäi saavuttamatta, mutta Rico sai haasteellisessa seurassa harjoitella. Sama harjoitus toistettiin Taunon kanssa ja niin ne nämä kaksi nuorta urosta kävelivät rintarinnan ja rauhoittuivat makoilemaan nenätysten maahan meidän seisoskellessa ja jutellessa. Tärkeitä, mutta usein niin unohdettuja harjoituksia.
Lopuksi Upi pääsi vielä toiseen näyttelyharjoitukseen Rico kaverinaan. Rico juoksi takana, Rico juoksi edellä ja Rico juoksi ohi sekä hengaili pöydän ympärillä, kun Upi seisoi pöydällä. Upi ei ottanut oikeastaan ollenkaan häiriötä, vaikka Rico on siitä vähän jännittävä koira, paitsi pikkuisen Ricon kulkiessa takan pyrki vilkuilemaan taaksepäin.
Rico ja Upi tekivät vielä lopuksi yhteisen paikkamakuu haroituksen. Upi otti selkeästi painetta vieressä makaavasta Ricosta, mutta yhdellä ylösnousulla selvittiin ja lopulta sain palkattua mielestäni rentoutuneen Upin. Mahtava hyvänmielen treeni. Lopuksi lenkki Upi vapaana ja aikuiset flekseissä.
Päivä lepäiltiin kotona ja illasta suunnattiin sitten vielä agilityä treenailemaan Sannan ja Tuomaksen kentälle.
Taunolle tein kisavalmistavan treenin kahdessa pätkässä. Ensimmäisessä erässä keppejä ja toisessa keinu sekä puomi. Hyvin meni. 
Upi pääsi sitten tekemään putkea ja hyppyjä ponnareilla. Tehtiin myös puomia sekä rengasta. Upille on nyt alkeiskurssi paikka hakusessa, jos saatais vähän tuota estevarmuutta vielä ennen talvea.




Lautantaina herättiin kukonlaulu aikaan ja suunnattiin agilitykisoihin Pärnävaaralle.

AGILITY rata A. Ihanneaika 50 sekuntia ja Taunon aika 56,06 sekuntia. 5 virhepistettä ja sijoitus kolmas.
 Pahainen keppivirhe, joka johtui siitä, että annoin koiran itse hakea kepit ja tämä on Taunolla vielä vähän epävarmaa. Ryntäsi siis vauhdilla toiseen keppiväliin ensimmäinen siasta. Kepeillä myös pysähtyminen toiseksiviimeiseen keppiväliin, jonka jälkeen teetin kepit uudestaan ja siitä tietysti tuo yliaika. Muuten rata oli mielestäni hieno.



AGILITY rata B. Ihanneaika 55 sekuntia ja Taunon aika 52,33 sekuntia. 
Ratavirheitä 0, SERT ja menolippu kakkosluokkaan.

Kauheat nuo kepit, mutta ainakin koira suoritti ne kokonaan ja kyllä niiden kanssa nyt töitä ruetaan tekemään.

MAHTAVAA!


Palkintojen jaossa emäntää taas jotenkin ihmeellisesti virnuuttelutti, mikä lie.


Viralliset agilityserti kuvat.



Kisojen jälkeen koirat pääsivät tunniksi rallattamaan vapaina ja läträytymään veteen. Uskoisin tämän olleen Taunolle paras palkinto ja kisaturistitkin viihtyivät.














1.8.2014

Kiireistä arkea agilityn ja lenkkeilyn sävyttämänä

Kuvia tässä postauksessa on nolon vähän, mutta tälläviikolla kamera ei vaan ole sattunut mukaan tai sille ei ole ollut esim. treeneissä käyttäjää. 

Maantaina oli ensin kuuma ja sitten tuli kaksi todella kovaa ukkospuuskaa. Aamulenkki ja kaksi pienempää hihnalenkkiä jäi siis olosuhteiden pakosta koirien liikuntasaldoksi Upia lukuunottamatta. Upin kanssa käytiin ensimmäistä kertaa harjoittelemassa pyöräilyä ukonilman jälkeen. Upin suhtautuminen pyörään oli suoraan pelottavan peloton eikä se tuntunut ollenkaan olevan huolissaan, että pyörä voisi tulla myös päälle. Ravilla pysyminen oli Upille myös melkoisen tuntematon käsite, mutta muutamaa laukka askelta lukuunottamatta pysyin tiukkana. Muutama kilsa mentiin rauhallisesti ja kyllä Upista pyöräilykaverin saa.

Tiistaina sitten suunnattiin metsään koko porukan voimin. Ukkonen murahteli vähän taustalla, mutta onneksi saatiin melkein puolitoistatuntinen taapertaa ihan kuivina. Sääkin oli sen verran viileämpi, että ei edes tarvinnut mennä uimapaikalle ulkoilemaan. Ihan mukavaa vaihtelua, noin niinkuin itselle.







Keskiviikkona meillä oli Taunon kanssa ohjelmassa ensimmäinen kerta 5 kerran agilitykurssista. Kyseessä Koirakoulu Napakan Tulevat tähdet -ryhmä. Rata oli minulle jopa kohtuullisen selkeä, mutta pääasiassa jumituttiin harjoittelemaan ohjauskuviota nimeltä "joku jota en muista" heti kakkosesteelle ja sitten takaaleikkausta hypyllä. Taunolla oli hyvä draivi, intoa ja vauhtia. Jätkä sai myös kehuja kehittymisestään. Innolla jäin odottamaan seuraavia kertoja. Treenien jälkeen Upi pääsi tapaamaan Eemiä ja Edyä sekä vähän treenamaan. Tehtiin ekaa kertaa keppejä verkoilla ja hyvin pikkumies hiffasi homman. Lisäksi vähän putkea, pari hyppyä sekä rengasta. Lopuksi vielä kunnon lenkki koirakamujen kanssa Upi vapaana ja aikuiset flekseissä.

Torstaina minulla oli vetovuoro Liperin kennelkerhon agilitytreeneissä, joten tokon sijaan suuntasimme agsakentälle. Helle oli palannut ja tehtiin semmoinen ihan helppo ratapätkä. Kepit ja puomi integroitiin radalle ja hyvin Tauno pätkän suoritti useampaan otteeseen. Puomi nopea ja varma sekä myös kepit hienot, kunhan vain siellä on se palkka päässä, mutten alkaa tökkiä. Miten ihmeessä kepeistä sais tolle siistin esteen tehtyä? Onneksi Tauno on ainakin tähän asti virittynyt kisoissa niin voimakkaasti, ettei keppivirheitä ole tullut.
Upi teki puomia ja muutaman hypyn sekä putken yhdistelmää. Upia vähän kuumuus taisi haitata, mutta kivasti se teki ja erityisesti tuosta erittäin vähän treenissä olleesta puomista olen kyllä ylpeä. Täysin ilman epäröintiä Upi sinne kiipesi joka kerta ja oikein hakeutumalla hakeutui eli ei se ainakaan vastenmielistä ollut. Kummatkin pojat teki kaksi settiä ja sitten lenkkeiltiin kunnon lenkki flekseissä treenien päälle.

Perjantaina suunnattiin sitten vapaana kirmailemaan ja vedessä läträytymään. Puolitoistatuntisen koirat sai kirmailla ja hyvin näytti virtaa riittävän.


















Iltasella tein vielä Upille kääpiöpinseritrimmauksen eli kynsien leikkuu ja pesu =) Huomenna suuntaamme sitten Kuopio KV:hen ja sunnuntaina sama juttu. Jännä viikonloppu siis tiedossa.

19.4.2014

Menoa ja meininkiä pääsiäislomalla

Torstaina minulla oli vain puolikas työpäivä eli pääsin hurauttamaan koirien luo kotiin jo vähä jälkeen puolenpäivän.
Otan tällähetkellä osaa facebookin arkikuva haasteeseen, joten saadaan tännekkin epämääräisiä kännykkäräpsyjä sekaan.
Reippaana joka arkiaamuun kuuluvalle aamulenkille lähdössä torstai aamuna. 7.00.


Iltapäivällä kateltiin vaan telkkaria, mutta sitten aktivoiduin aikuisten kanssa pyörälenkille. Tarkoitus oli käydä juoksemassa, mutta nenä tuntui tukkoiselta ja vaikka se luultavasti on allergista, pelasin varmanpäälle ja jätin hengästymisen väliin. Hilma katseli ensin pyörää vähän epäluuloisesti, kuten joka kevät, mutta hyvin lenkki sitten sujui ja reilut 7 km mentiin. Taunon kanssa olisi haaveissa tämän kesän aikana tehdä ihan pitkiäkin pyörälenkkejä, mutta Hilman joutuu varmaan yli 10 km lenkeiltä jättämään pois, kun se on niin tappijalka eikä se oikein tajua juosta penkan puolella.
Upi lenkkeili tällävälin isännän kanssa hihnalenkin.


Lenkin jälkeen takapihailua.









Ja illalla sitten tokotreenit. 
Taunon kanssa treenattiin kapulan nostamista häiriössä, nyt sujuu jo sielläkin eli voitanee rueta pikkuhiljaa keskittymään pitämisen harjoitteluun ja siirtyä nostamisen vahvistamiseen. 
Lisäksi otettiin jääviä. Liikkeestä maahan on lähes täydellinen, mutta liikkeestä seiso ja erityisesti juuri se seiso käskyn vahvistaminen tulee teettämään työtä vielä reilusti. Seuraamisessa ja erityisesti seuraamisen aloittamisessa ihmeellistä lahnailua. Lähtee liikkeelle hitaasti ja katselee vähän  ennenkuin ryhdistäytyy ja ottaa kontaketin. Otettiin sitten muutamia toistoja et tehtiin vain se lähtö. Perusasennosta liikkeelle ja heti palkka kun lähti suoraan kontaktissa. Tuossa toinen työstettävä juttu nyt sitten jatkoon. Tauno ei seuraa riittävän lähellä, mutta muuten seuraaminen ja kontakti ovat kohtuu hyvät, mutta tämä starttivaikeus pitää nyt saada kuntoon. 
Otettiin myös muutamia toistoja ruutua. Vein namialustalle herkun ruutuun ja lähetin kohtuu kaukaa. Hyvin lähti ja maahan käskyllä painui salamana maahan. Hieno mies, tuohan oli paljon helpompaa kuin kuvittelin. Ainut, että tässä varmaan saadaan aikaiseksi sama ongelma kuin hypyllä, että jos sitä namia ei alustalla ole Tauno kokee liikkeen tekemisen kannattamattomaksi eikä lähde suorittamaan.
Upi pääsi tekemään seuraamista, maahanmenoja, paikkamakuu ja luoksetulo harjoituksia. Hienosti sujuivat kaikki ja häntä heilui hirveätä kyytiä töitä tehdessä.
Alan kohta jo varovasti uskoa, että vuoden 2015 tavoitteeksi voisi asettaa toko-kokeiden korkkauksen molempien kanssa. Taunon kanssa emme pidä kiirettä, koska agility kuitenkin lohkaisee ison osan jätkän treeniajasta.
Treenien päälle vielä kunnon kävleylenkki Edyn ja Sannan seurassa. Upi sai juoksennella vapaana, mutta koiraohituksissa ei nyt kokeiltu sujuuko vapaana ohitus. Muuten ohitukset meni tälläkertaa todella hyvin, ei mitään turhaa riehumista koirilla. 

Perjantaina paljon ja kaikenlaista touhua, mutta aamu otettiin rauhallisesti.


 Puoliltapäivin suuntasimme Vaarojen jälkijehujen järjestämälle koirakävelylle Hammaslahteen.

Kuva: Tuija L


Kävelyltä hurautettiin vähän ottamaan treeniä läheisen tanssilavan parkkipaikalle.
Taunolle jääviä, erityisesti liikkeestä maahan treeniä, kun tahdoin sen videolle. Videot ovat mahtavia apuvälineitä treenaamisessa, näkee omat virheet. Minäkin näköjään annan vaikka sun minkälaiasta apua koiralle tuossa, pitäisi vaan nyt ottaa katse tiukasti eteen ja unohtaa kaikki muu.


Seuraamista.




Liikkeestä seisokkin onnistui ja tätä ei sitten enempää tehtykään, kun kerralla meni hyvin.


Kapulan nostelua ulkona. Pitämistä myös koetin vahvistella.




Kokeilin sitten vielä lopuksi ihan huvikseni, että otin koiran perusasentoon, heitin kapulan ihan lähelle ja annoin nostokäskyn. Sinne se meni ja kapulan nosti. 


 Upille perusasentoa ja seuraamista.



Maahan meno soralla oli vähän inhottavaa, mutta tämä kait normaalia, kun pelkästään sisätiloissa treenannut koira siirtyy ulos treenaamaan.



Hilmallekkin pientä aivojumpaa. Luoksetuloja.


Seuraamista.


Perusasentoa.

Ja yksi pieni paikkamakuu. Hilman tapauksessahan tämä paikkamakuu on siis semmoinen, että menen metrin päähän ja palaan palkkaamaan. Hilma on Hilma, mutta jotain sen kanssa aina pitää kuitenkin veivata.



Treeneistä huristeltiin sitten ihastelemaan ihanaa spanielipentua nimeltään Santtu.


Aluperin oli tarkoituksena, että Upi leikittäisi Santtua, mutta sisälle tuotaessa Upi heitti epävarmalle vaihteelle. Vieras asunto, vieraat ihmiset ja erikoisen näköinen sekä eleinen pentukoira olivat vähän liikaa. Upi palautettiin siis takaisin autoon, koska oli riskinä et säikyttelee pienempänsä.
Tauno pääsi sitten ulos leikittämään Santtua ja tuntemattomasta syystä se jopa ihan oikeasti leikitti eikä vaan nuuskutellut omiaan.








Sitten alkoi kunnon rytinä, kun päästettiin Taunon vanha kamu Stella tarhasta juoksemaan.










Apuaaa, ihminen välissä!










Tauno sai aikahyvin juostakseen jo kylässä, mutta muiden takia suunnattiin sitten vielä tunnin metsälenkille.









Lauantaina meillä sitten pääosin levättiin eivätkä koirat pistäneet tätä mitenkään pahakseen.
Pieni käpyttelylenkki aamupäivästä, takapihailua ja iltasella tunnin lenkki metsässä ja montulla.


Hilma veteli taakkaa lenkin lomassa, että tuli vähän tehoa neidin päivään.













Mahtavan ja koiratouhujen täyteiset pyhäpäivät takana ja huomenna jatkuu. Taunon kanssa edessä kolme starttia JOA:n agilitykisoissa, sen jälkeen kylättelyä ja metsäilyä.