Näytetään tekstit, joissa on tunniste kääpiökoiran raakaruokinta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kääpiökoiran raakaruokinta. Näytä kaikki tekstit

18.2.2014

Kuvarikasta alkuviikkoa

Maanantaina mä psyykkasin itseeni työpäivän ajan, että lähden ajoissa töiden jälkeen canicrossing lenkille Hilman & Taunon kanssa, että isäntä ehtii sen aikaa hengailla Upin kaa kotosalla. Isäntä käytti koirat pienellä tarpeiden teko lenkille mun kerätessä itseäni liikkelle ja niin me sit mentiin. Pistin SportTrackerin  puhelimeen päälle et nään vähän suuntaviivoja miten pitkä tuo mun uusi "vakiolenkki" on ja sehän oli aivan säälittävän lyhyt. Ajattelin et wow, sehän meni kivuttomasti ja puhelimeen vilkaisu kertoi et vasta säälittävät 3 km menty. Eikun lisälenkkiä ja lopulta lenkin saldo oli vallan mukava. Aika 40 min, matka 5,7 km ja keskinpeus 8,8 km tunnissa. Kyllä meillä nyt kunnot kohoaa, kun kaivettiin (ja säät sallivat) tämä huippuharraste talviunilta. Emännällä ehkä vilkkuu myös vähän mielessä ensitalvelle haaveiltu Thaimaan matka ja bikinit =)

Väsynyttä sakkia lenkin päälle.



Ja vähän pirteempi Upi. 


Illasta vähän kuvailin porukkaa (ja Upille treenattiin malttia).



Tältä homma kuitenkin pääasiassa näytti.



Illalla Upi vielä vähän poseerasi.
Ikää pikkumiehellä tosiaan tässä 4,5 kk ja korkeutta 28 cm.
Kyllä mun silmää hivelee, vaikka itse kehunkin.


Tiistaina ohjelmassa oli pikkulenkit aamusellaisen lisäksi ja sitten Hilman & Taunon hieronta osa kaksi. Tauno suhtautuu hierontaan aivan mahtavasti, rennosti vaan röllöttää ja silmätkin pistää välillä kiinni.


Hilman touhu vähän levottomampaa ja fyssarin mukaan neiti on "ikijumissa" eli säännöllistä hierontaa ja jumpaa suositteli. Taunon lihakset tulivat tällä hieronnalla kuntoon, mutta jatkossa koetan varailla noita ylläpitohierontoja sillekkin sillointällöin. Jonkinnäköistä jumppavälinettä Hilmalle pitäisi saada hankittua, semmoisen tasapainolättyrän avulla tehtäviä jumppaliikkeitä fyssari esitteli. Hyvää sillä treenaaminen tekee tietysti Taunolle ja Upillekkin. 
Upi ilmestyi tiistaina myös koiraNettin; KLIK!
Toivottavasti tuon sivun saisi täyttää hyvillä näyttely ja harrastustuloksilla sitten aikanaan.
Upi oli hieronnan aikaan isännän kanssa liikenteessä. Ekaa kertaa valjaissa ja turvavyössä matkustamista isännän autossa, kyläilyä isännän kaverin työpaikalla sekä toisen kaverin kotona. Pikkumies sai uusia kokemuksia vallan vaivattomasti sekä vieroitushoitoa emännästä ja laumasta.
Iltaruuaksi tätini miehen lahjoittamia hirvenluita.....ja Hilma "poloiselle" sitten haimapotilaan safkaa. Hirven luut olivat suurensuuri herkku, kuvissa syönti jo loppusuoralla.



Ennen iltakäpyttelyä vielä pienet treenisessiot Upille ja Taunolle. Upille perusasentoa ja käännöksiä perusasennossa sekä istu-maahan-seiso jumppaa.





Ja Taunolle kapulan nostamista, sujui muuten hyvin sekä istu-maahan-seiso jumppailua.



Touhukkaat kaksi päivää takana, huhhuijaa. Huominen pitäisi vielä tehdä töitä, sitten pari vapaata viikonlopun lisäksi.

10.2.2014

Lomalaisen maanantai

Lomalla tehdään kaikkea sitä mitä ei normaalisti arkena ehdi, meillä näköjään myös päätääntöisesti hoidetaan sairastelut lomalla.
Aamusta tein pienen kävelyn koirien kanssa ja sitten Upi kävi rokotuksella. Pistettiin koko helahoito rokotteita kerralla, vaikka lääkäri toki suositti erikseen laittoa. Rokotusreaktiot ovat toki mahdollinen ja vakava juttu, mutta otin silti riskin. 

Sitten kotio ja suunta Hammaslahteen kyläilemään Tuijan, Näppärän ja Arrin luokse. Taunoa vähän mietin et miten pärjäilee näiden uroskavereiden kanssa joita ei ole pitkään aikaan nähnyt, mutta yllättävän kevyesti meni. Laivakoira Arrin kanssa meinasi mennä vähän pörinöiksi välistä, mutta Näppärä oli vanha tuttu ja kiva edelleen. Taunon takapään jäykkyys näkyi kuitenkin jäällä selvästi eikä vapaanakaan vauhtia löytynyt. Upi otti kaverit todella reippaasti ja Hilma oli oma itsensä. Näppärä on sinällään kiva dobberi pikkukoiran kamuksi, että se jotenkin luonnostaan tuottaa niin paljon rauhoittavia signaaleja, että Upikin oli heti kaveria eikä jännännyt oikeastaan yhtään. 

Ensin lenkki jäällä.





Tässä vaiheessa Tauno joutui BOT-takin sisälle ja autoon (plussakeli), koska vähän näytti kiristävän hermoakin tuo jäykkä takapää. Kipeä koira ei ole paikallaan vieraassa laumassa. Pihalla jatkettiin ulkoilua sitten vaan Hilman, Upin, Näppärän ja Arrin voimin, mutta tekipä noille omille ihan hyvää seurustella ilman Taunoakin. Kahvillekkin pääsivät sisään, mutta erillään Upi ja Näppis pidettiin sisätiloissa, ettei pieni jää jalkoihin. 









Kotimatkalla piipahdin hakemassa lihoja lemmikkiruoka Tessun tehtaanmyymälästä, ihanan halpaa!
Mukaan tarttui broilerin sydäntä, -kivipiiraa, -siipiä, -kauloja ja jauhelihaa. Lisäksi naudan mahaa, naudan rustoluita, ydinluita sekä sisäelinkuutioita. Kyllä taas koirien kelpaa.


Tuijan kanssa tuota Taunon jäykkyyttä pohdiskeltiin ja Tuija heitti ilmoille eturauhasvaivat. Kotimatkalla sitten asiaa mietiskelin ja päädyin poikkeamaan vielä lempilääkärimme Tohtori Kontun vastaanotolla, jos vaikka saatais aika huomiseksi. Päästiinkin sitten onneksi heti vastaanotolle.....tai no ensin kuljeskelin kauhan kanssa ulkona pissanäytettä jahdaten pikkupoikien töllisteltävänä. Taisivat ääneen kauhistella, että hyi kauheeta, se otti tohon kauhaan tuon koiran pissaa. Olisi pitänyt kysyä et haluutteko pojat maistaa? 
Pissanäyte oli puhdas, mutta eturauhanen vähän suurentunut sekä anaalit pikkuisen täydet. Jälkimmäinen tuskin oireita aiheutti, mutta suurentuneeseen eturauhaseen Tauno sai hormoonipistoksen. Huomenna vielä hierotaan niin eiköhän se taas löydy vetreys poikaan.
Taunoa pitää kyllä vähän kehaista, että kuitenkin tommonen epämiellyttävä toimenpide ja ei mitään varinaista reaktiota. Toki pieni kivun kiljaisu, mutta nopea ja täydellinen palautuminen heti seuraavalla sekunnilla eikä mitään olemuksen tai käytöksen muutosta muuten. Tauno vaan katto mua ja takapuoltaan vuorotellen et heiiii, ei tää ollu kiva juttu ollenkaan.

Loppuilta sit kateltiin telkkaria porukalla, Upi sai pienet pöytätreenit ja tietysti iltakäpyttely hihnassa. En tiedä miten nopeasti tuommoinen hormoonipiikki vaikuttaa, mutta iltalenkillä isäntä kehui Taunon kävelleen ihan normaalisti.
 

14.5.2013

Tiistaita

Töiden jälkeen suunnattiin Taunon tokotreeneihin Niittylahteen.

Tälläkertaa ohjelmassa oli hyppy ja luoksetulo. Luoksetulohan Taunolla muuten toimii, (täällä tai tule käskyllä), mutta pidemmällä matkalla sivu käsky ei sitten saanutkaan koiraa irroittamaan takapuolta maasta. Sivulle tuloa siis käytännössä vahvistettava vielä toooosi paljon ja koetettava häivyttää siitä pikkuhiljaa noita käsi/vartaloapuja. Voi hitsi, purasinkohan mä liian ison palan, kun väitin tolle TK1:sen hommaavani. Ajattelin siis tokossa käyttää luoksetulossa tuota sivu käskyä, vaikka muuten luoksetulolla on muut käskyt + vihellys käytössä. Koiran ehkä näin helpompi erotella et mihin haluan sen tulevan. Näen sieluni silmin tokokokeessa tänne käskyllä luokse kirmaavan Taunon, joka sitten iloisesti hyppää suoraan syliin, ei hyvä.
Hypyn opettelussa Tauno taas loisti, tai loisti ja loisti, mutta kuitenkin. Lähdettiin ihan suorilla siitä liikenteeseen et koira perusasennossa, namia kuppiin esteen toisellepuolelle ja koira käskyllä yli. Menihän se, vaikka välistä sillä selkeästi aika hitaasti rattaat pyörähteli ja selvästi herra mietiskeli et; "tahtooko sen mun nyt olevan tässä sivulla vai hyppäävän tosta yli?". Taunolta on juuri vapaa- käskystä häivytetty käsimerkkejä ja koetin tavoitella samaa äänialaa hyppy käskyyn, yllättävän vaikeeta muutes. Hyppy saattin menemään ja lopulta Tauno sen tarjosikin.....ja viimeisellä toistolla vielä odotti minua esteen takana. Hyvänmielen treenit siis nuorenmiehen kanssa takana.

Seuraavana oli edessä sitten testiajot, nimittäin kickbike testiajot. Kaveri hurautteli kickbikellaan meitä treffaamaan et päästiin kokeilemaan menoa moisen vehkeen ja koira-adapterin kanssa. Hilma pääsi ekalle testikierrokselle ja hyvinhän se sujui. Neiti ei yhtään vierastanut tätä vekotinta, vaikka pyörää pitää edelleenkin aina vähän katsella alta kulmien lenkin alussa.




Taunokin pääsi pienelle testiajolle, mutta kuvamateriaalia tästä toisesta kierroksesta ei ole. Kiitos kovasti kuvaajalle näistä =)
Tekisi mieli moinen vempain ostaa ja Tokmanni myy näköjään halppismallia, välttäisi meille varmaan alkuun, jos sitten ostaisi paremman ensi keväänä mikäli oikeasti inspiroidun potkuttelemaan. Tuolla saisi kääkkien ravivauhdillakin liikuntaa itselle mukavasti, pyöräilyssä kun sitä ei oikein sinällään tule näiden kanssa mentäessä.

Sitten suunnattiin vielä koirapuistoilemaan koko oman lauman sekä Stella hoffin voimin. Taunolla ja Stellalla riitti vauhtia, Hilma ja Riku keskittyivät enemmän kaimani tyttäreen, joka oli myös mukana puistossa ja tykkäsi rapsutella pikkukoiria =) Olin vähän laiska ja rätkin kuvia täysautomaatilla ja tiesihän tuon, ettei onnistumisprosentti sitten noussut kovin suureksi.







Illasta koirille maistui sitten broilerin selkärangat. Taunolle voisi kyllä ruoka maistua taas paremminkin, mutta minkäs tekee.....kait nää on näitä nuorenmiehen oikkuja. Syö kyllä sen verran, että pärjää ja kylkiluut eivät paista, mutta aktiviteettien ja liikunnan määrään suhteutettuna saisi minusta vedellä tuota evästä aikapaljon enemmänkin. Hilma muistuttaa tätä nykyä aterian jälkeen aina jalkapalloa, mutta normalisoituu nopeasti. Energiankulutus neidilläkin ilmeisesti lisääntynyt aika roimasti, kun olen annoksia joutunut nostamaan eikä talvisista liikakiloista ole tietoakaan.





6.5.2013

Peko-treenit

Ennen illan peko-treenejä kävin ostamassa Sohvin valinnasta koirille ruokaa sekä aluset takapihalle. Innostuksissani ostin 10 kg sianselkiä, joten niiden ja kirveen kanssa heiluessa takapihalla hurahtikin mukava tovi, hienkin sai hyvin pintaan.

Lisäksi mukaan tarttui erilaisia Muchin pötköjä sekä broilerin selkärankoja.



Otin kokeiluun myös uutta lohiöljyä entisen ollessa lopuillaan, tai siis kalanmaksaöljyähän tuo on. Pitäisi olla vielä parempaa kuin perus lohiöljyn. Lisänä myös A-vitamiini, mutta meillä tämä ei tule päivittäiseen käyttöön eli tuskin liikaa saavat sitäkään. Pakko tunnustaa, että tokihan tässä edulline hintakin houkutti. Tämä iso pullo kustansi reilun 10 euroa.


Sitten ne peko-treenit.

Hilman kohdalla en voi kuin sanoa et WOW, toi yllättää minut joka kerta. Hilma suoraan puhkui intoa, kun päästiin rakennuksen ovelle. Ovella odoteltiin, että kolme maalimiestä piiloutuivat rakennukseen (helppoihin piiloihin vielä toki) ja sitten laitoin Hilman etsintähommiin. Määrätietoisesti ja itsenäisesti edeten Hilma tutki rakennusta ja poimi maalimiehet esiin kohtuullisen nopeassa ajassa. Viimeinen maalimies oli suljetun oven takana portaiden alapäässä olevassa lämmönjakohuoneessa. Tänne halusin maalimiehen menevän, eli tämä piilo ei ollut minulle itselle yllätys. Lämmönjakohuoneessa oli tietysti nämä lämmityskattilat sekä kuului suhisevaa ääntä, tahdoin vähän haastaa tuota neitiä. Hetkekään tuo eriskummallinen otus ei epäröinyt tätäkään viimeistä maalimiestä etsiessä. 
Maalimiesten löytymisen jälkeen Hilma oli vieläkin ihan fiiliksissä ja tarkastettiin vielä yksi huone, vaikka ketään siellä ei enää ollutkaan. 
Välistä oon onnesta soikeena, et löysin tolle lajin ja välistä ihan ymmälläni, että miten tuosta koirasta on tullut lähestulkoon normaali. Melkein alkaisin jo ajatella, että olen kuvitellut sen ongelmat ellen kuulisi useilta Hilman pidempään tunteneilta kommentteja sen kehittymisestä ja muuttumisesta. Aivan kuin eri koira, kuulemma. Melkein voisin taputtaa itseäni olalle, minä onnistuin, minä kuntoutin tuon aran, heikkohermoisen, pelokkaan, stressaavan ja varovaisen ötökän koiraksi. Heh he, no ehkä vähän liioiteltua....ja esim. pissaongelma, takaa tulevien ihmisten kammoksuminen ja ilman lauman tukea pärjäämisen ongelmat ovat edelleen todellisia. Tästä on kuitenkin hyvä ja mukava jatkaa, koska edistystä on tapahtunut ja eritysiesti sterilisaation sekä Taunon taloon tulon jälkeen huimin harppauksin.

Pelloilla ulkoiltiin sekä ennen treenejä että vähän pidempään sitten treenien jälkeen. Treenien jälkeen pelloilla juoksenteli neljä iloista kääkkää eli Hilma, Tauno, Edy ja Esko. Esko ei valitettavasti vaan sattunut yhteenkään julkaisukelpoiseen kuvaan.







Taunon kanssa otettin myös lyhyet tottikset eli harjoilteltiin edestäpäin sivulle tuloa. Tauno tarvitsee vielä treeniä ja apuja paljon, näiden kanssa pitäisi muistaa, etteivät asiat tapahdu hetkessä. Hyvällä vireellä Tauno kuitenkin teki, kun muistin itse innostaa ja kyllä käsi/vartaloapuja jo voi vähän keventää, mutta niiden poisjättämisen aika ei ole vielä käsillä.