Näytetään tekstit, joissa on tunniste koiran kehonhuolto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koiran kehonhuolto. Näytä kaikki tekstit

17.11.2014

Pimeetä menoa, treeniä, näyttelyhommeleita.

Ryhtiliikkeitä on tullut tehtyä ihan useita, kuten viime postauksessa "lupailin". Yksinään koirien kanssa jäämisen myötä yksi iso huoli talvikauden ajalle oli se, että miten uskallan mennä yksinäni pimeään metsään juoksuttamaan koiria. Päivätyöläisenä kun olen kaikki valoisat ajat töissä tähän aikaan vuodesta. Taunohan ei siis riistavietin takia todellakaan ulkoile vapaana misään taajamametsissä. Eräänä torstaina tuossa taannoin sitten varustaudun itse otsalampulla ja taskulampulla ja sitten mentiin. Olin ihan et wow, mä pystyin tähän. Vähän kyllä pelotti, vaikka samat elukathan ne siellä metsässä juoksee valoisallakin. Kuitenkin tärkeintä se, että koirat pääsevät myös talviaikaan metsälenkeille myös viikolla ja vähintään se 2 metsälenkkiä on saatu pidettyä ohjelmassa. Hihnalenkkiä on menty sitten paljon otsalampun valossa taajaman metsäpoluilla, koirat flekseissä kirmaten.Itsellekkin tekee toisaalta tuo hihnalenkkeily hyvää, kun 6-7 km kerrallaan käpytellään + tietty aamulenkit sekä minun juoksulenkit päälle.


 
Kotona on otettu myös treeniä iltaisin (tässäkinhän minun piti kunnostautua), koska ulkona on liian  kylmää ja märkää treenata mikään missä koiran pitää istua tai varsinkin maata.Toki liikkeestä seisomista, seuraamista, hyppyä jne. pystyy myös talvikaudella treenaamaan ulkona.

Upi harjoittelee kapulan noston ensin kotioloissa ja perusasentoakin on hyvä hinkata olkkarissa. Lisäksi on otettu harjoitteluun 2 on 2 off -asento ja törpön kiertäminen agilityyn liittyen.




Hilma jumppailee ja opettelee paikkamakuuta sekä kosketusalustaa.


Tauno nostelee ja eritoten opetelee pitämään kapulaa sekä niinikään treenailee perusasentoa myös sisätiloissa. 2 on 2 off:ia laatikon kanssa sekö törpön kiertämistä kokeiltiin myös Taunon kanssa. Laatikon päälle nouseminen oli Taunosta aikapaljon vastenmielisempää kuin Upista, mutta onnistui kuitenkin houkuttelulla. Täytyy nyt katsoa oppiiko tuo sitten muuta kuin sen, että laatikon päälle nouseminen ei ole ällöä.
Myös hallilla on toki torstaisin käyty treenailemassa tokoa, tosin pääasiassa siellä treenaa Upi, kun Upilla nuo isommat koetavoitteet kuitenkin ovat. Hallissa on pääsääntöisesti keskitytty perusasennon vahvisteluun ja seuraamisen korjailuun, Upi kun arveli, että seuraaminen on opetettu mulle ihan väärin enkä mä enää oikeestaan halua pitää takapäätä suorassa. Huoh. Hyppyä on myös otettu ja viime torstaina Upi tutustui myös ensimmäistä kertaa ruutuun. Harjoituksia otettiin lähinnä sillä ajatuksella, että ruutuun hakeutuminen on iiiihan huippua.
Upi tekee myös todella hienoja paikkamakuita. Torstaina otettiin ensimmäistä kertaa täysi kaksiminuuttinen ilman välipalkkauksia. Sen verran helpotin, että jäin puolenväliin hallia ja hienosti Upi makasi kokonaisen kaksi minuuttia eteenpäin ryömivän suursnautserin vieressä.

Juoksulenkkejä on myös tehty. Jos koirat ovat ulkoilleet vapaina kunnon annoksen olen saattanut käydä juoksemassa yksinkin, mutta muuten Upi tai Tauno pääsee mukaan lenkeille.Ajattelin yksinkertaisesti käytännön syistä ottaa vaan sen yhden koiran aina juoksemaan mukaan, koska samalla saan kätevästi vietettyä kahdenkeskistä aikaa kummankin pojan kanssa. Uskoisin, että liikunnan määrä on silti aika riittävä jokaisella, vaika näitä joskus vähän jaottelee.
 
Jyväskylä KV:ssä pyörähdettiin myös Upin kanssa. Upi oli mielestäni rento Paviljongissa ja tietysti vaikka se ei koiria ihan iholle hihnassa ollessaan halua niin kivan rauhallisesti suhtautui koiravilinään.
Kehässä meni alkuun todella hyvin, mutta sitten se tuli pöydällä, se pieni ja lyhyt murahdus tuomarille. Selkeästi käsitykseni siitä vahvistui, että Upi kokee häiritsevänä sen, että ihminen tulee lähelle, mutta ei ota häneen kontaktia. Tähän tulokseenhan päädyimme jo kesällä, kun haettiin Upista raktioita pöydällä Kuopio KV:n jälkeen ja koetettiin saada langanpäästä kiinni, että miksi tuollainen arjessa ei-agressiivinen koira noin reagoi.
Odottelemme nyt ainakin kevääseen ennen seuraavia näytelmiä ja harjoituksia otetaan.
Näyttelyssä oli muuten mukavaa ja tavattiin mukavia ihmisiä, mukaanlukien Upin emän omistaja. Kiitos kuvasta Jasmina.
Kehän laidalla

Tuloksena JUN EH JUK4.
Tuomari;Jenkins Des, United kingdom.

Arvostelu;"Little bit of aggression, but expected in a terrier type of dog, Nice head. Super dentition. Black nosem dark eyes, strong erect ears. Good neck. Well layed shoulders. Good slope to rear of the topline. Well set tail. Strong muscular rear. Good colour. Moving well."
Tuota tuomarin näkemystä terrierirodusta tai "hyväksyvää" kommenttia murahdukseen en kyllä allekirjoita, outoja nuo britit. Koira oli myös merkitty rodunomaiseksi lähestyttäessä, mutta niinhän tuo tuomari tuon kuittaa, että murahdus nimenomaan olisi rodunomaista. Harmillista huomata, että tuomarit noin läpikatsovat tuollaista käytöstä. Upilla tiedän murinan tulleen epävarmuudesta, mutta entäs ne koirat, joilla siellä taustalla on vakavampaa luonne/käytös ongelmaa ja niiltäkin tuomari vaan kuitaa sen noin, että ihan normaalia.
Arvostelussa on paljon hyvää ja vähän jäikin nyt arvoitukseksi tuliko EH tuosta murahduksesta vai mistä, toivotaan, että murahduksesta?

Rikun kuoleman vuosipäivä oli  8.11.2014.
Riku-pappa oli jotain niin suurta minulle ja niin monelle muulle. Toista vastaavaa kääpiöpinseriä ei ole eikä tule ja tämä ei ole edes sellaista "oma koira, paras koira" -juttua vaan Riku oli oikeasti erityinen. Koskaan en unohda sitä hetkeä, kun pappa nukahti ikiuneen syliini. Olen edelleen todella kiitollinen ihanalle eläinlääkärillemme Martinalle, joka tuli kotiimme nukuttamaan Rikun ja antoi tällätavalla Rikulle arvoisensa lopun ja teki kokemukseksi itsellekkin niin kauniin, kuin vain noin surullinen asia voi kaunis olla.
Kiitos Riku-pappa kaikesta, olit valtavan rakas.



"Saanko lähteä nyt?
Luuletko, että hetki on oikea?
Olen elämänpolkuni kulkenut ja parhaani tehnyt.
Saanko siis astua toiselle puolen
ja vapaaksi päästä?
Aluksi en tahtonut lähteä,
taistelin kaikin voimin.
Mutta nyt jokin tuntuu kutsuvan minua
Kohti lämmintä ja elävää valoa
Tahdon lähteä
Tahdon todella.
On vaikeaa jäädä.
Parhaani yritän ja koitan hetken tässä olla,
Niin sinä saat minusta vielä kerran huolehtia
ja minä kokea suuren suurta rakkautta.
Tiedän, olet surullinen ja sinua pelottaa,
sillä tunnen kyyneleesi, jotka turkkini kostuttaa.
En ole kaukana.
Kiitos, kiitos että olet minua rakastanut.
Tiedäthän, että minäkin rakastan sinua,
Siksi on niin vaikea sanoa hyvästi
ja päättää tämä elämä luonasi.
Joten, pidä minua lähelläsi vielä kerran,
ja sano sanat, jotka toiveeni ois,
koska välität minusta tuhannen verran,
annat minun nukkua pois."
 Kirjoittaja; Tuntematon



Valoisallakin on sen verran päästy ulkoilemaan, että muutama vähän parempikin kuva saadaan mukaan postaukseen viime lauantailta Siinan luota.

Kuva; Siina J

Demin kanssa hengailu sujui laumalta taas erittäin hyvin ja olipa Demin poikanen Ottokin mukana hihnassa osan lenkistä eikä Taunoa ärsyttänyt moinen rauhallinen poika ollenkaan. Upia toki vähän uusi koira jännitteli, mutta ei sekään hakeutunut rähisemään, kun sai pitää omasta mielestään riittävän välimatkan.

Kuva; Siina J

Hilma aiheutti kunnon säikähdyksen katomalla. On aivan normaalia, että se on metsässä kadoksissa, mutta tälläkertaa neitiä ei näkynyt eikä kuulunut takaisin. Lenkkiä tuli ihan urakalla, koska jouduttiin kiertämään ensimmäinen lenkki uudestaan Hilmaa huudellen. Lopulta tajusin, että nyt on joku pielessä, koska neiti tulee aina takaisin kierroksiltaan.

Kuva; Siina J
Hilma ehti olla kadoksissa noin 1,5 tuntia. Kävin välillä toisen lenkkimme ja huutelun jälkeen sisällä vähän lämmittelemässä ja  juuri kun lähdin uudestaan neitiä etsimään tarkoituksena haravoida maastoa tuli sirupalvelusta viesti, että lemmikkinne Hilma on löytynyt paikkakunnalta Liperi. Mukana viestissä oli myös löytäjän yhteystiedot. Soitin ja Hilma oli matkustanut löytäjiensä kyydissä Savonlinaan sirun luvulle ja sieltä se sitten parituntia myöhemmin palautui Siinalaan. Hilma oli jostakin syystä päätynyt autotielle ja ilmeisesti mennyt sitten ohi suhahtelevista autoista jotenkin paniikkin, koska se oli poukkoillut pitkin tietä ja käytännössä pysäyttänyt koko Heinävedentien liikenteen. 

Kuva; Siina J
Yllättäen Hilmaa oli ollut erittäin vaikea saada kiinni ja ihmiset olivat joutuneet "motitamaan" sen kahden ihmisen väliin, jonka jälkeen se oli lopulta ratkaissut tilanteen hyppäämällä pelastajansa syliin.

Kuva; Siina J
Onneksi pikkurääpäle selvisi vammoitta ja ylipäätänsä hengissä. Vain Hilma tietää miksi ja miten se tielle päätyi saatika miksi se ei osannut tai pystynyt hakeutumaan takaisinpäin vaan jäi tielle poukkoilemaan.  Tauno kuitenkin palasi normaalisti kierroksen jälkeen meidän luoksemme eli jotenkin tuntuisi hullulta, että jokin hirvikään olisi koiria tiellepäin juoksuttanut.

Kuva; Siina J

Kuva; Siina J

Kuva; Siina J

Agilitytreeneihinkin saatiin raahauduttua ja kylläpä oli ilo tehdä hommia Taunon kanssa. Treenitauko näytti tehneen yllättäen vain hyvää. Treenikuvia ei nyt valietttavasti ole, mutta todistettavasti hallilla on oltu kuitenkin.



Taunon kanssa treenattiin vauhtia kontakteille ja keppejä sekä pientä huvittelypätkää sitten ihan ratapätkän muodossa. Iloista tekemistä ja paljon tiheää palkkausta.
Upi pääsi tekemään kahdessa eri setissä mm. pientä ratapätkää, ohjautuvuutta hyppyjen kansa ja irtoamista targetin avulla. Lisäksi harjoiteltiin vähän keppejä. Kontakteja ei nyt 2 on 2 off -laatikkoharjoitusten takia tällähetkellä tehdä, että saadaan kontakti varmasti kuntoo.
 Hyvillämielin Taunon osalta odottelen itsenäisyyspäivän kisoja ja jospa se tuo Upikin saataisi kisaradoille ensi syksynä jo. 

Loppuun vielä Hilman söpöilyt.

15.6.2014

Kohti kesälomaa

Viimeinen viikko ennen neljänviikon kesälomaa, tuskaisen hidasta, mutta samalla ihanan kutkuttavaa odottelua oli siis ilmassa.

Tiistaina suunnattiin tokoilemaan. Taunolla taas paikkamakuun kanssa jotain häikkää, nousi venytelemään eli selkä varmaan jumittaa. B-vitsku ollut tauolla ja magnessium vasta aloitettu, onneksi ei ole hellettä, niin saadaan BOT-kuuri vielä pidettyä lisäksi (Back on track mantteli siis öiksi päälle). Muutamia onnistuneita pätkiä kovassa häiriössä, mutta ei kovin pitkäkestoisia suorituksia. Lisäksi seuraamista ja jäävät. 
Upille seuraamista, rauhoittumista ja perusasennossa pysymistä ja muuttama paikkamakuu harjoitus. Upilla meinasi vähän treenin lopussa laskea vire tuntemattomasta syystä, joten ei sitten enää kolmatta settiä otettukaan. 
Vaikka kokeisiin Upin kanssa on vielä pitkä matka niin kyllä se kuitenkin aika kivasti hanskassa tuolla kentällä pysyy, vaikka vieraita koiria pörrää ja treenaa ympärillä.  Häiriötä välissä kovasikkin ja hyvin kontakti pysyy, kun vaan muistaa, ettei liikaa tee.Treenikaveri lähetti koiransa ruutuun aivan meidän viereen ja kyllähän se Upi lähti sinnepäin, mutta käskyllä tuli takaisin. Aika varovasti olen vielä irti pitänyt silloin, kun muut treenaa jotakin missä toinen koira juoksee (Upilla kun nuo kierrokset meinaa nousta aika helposti ja tappiin), mutta pikkuhiljaa vaikeutetaan.
Treeneistä suunnattiin canicrossing lenkille. Hilma taas sekoili eikä halunnut millään edetä. Kyse ei minusta ole siitä etteikö se haluaisi juosta vaan siitä, että se paineistuu nyt jostakin tosi vahvasti noiden juoksulenkkien alussa. Vauhtiin kun päästään niin sitten ei mitään ja neiti kirmaa iloisesti. Koetetaan nyt työstää, mutta jos neiti nyt päättää et canicrssing on perseestä niin joutuu sitten sen pudottamaan tästäkin lajista pois. Upi paineli into piukeena eikä Taunonkaan menossa valittamista. Upin takia juosten mentiin vaan semmoinen reilu 3 km ja lämmittelyt sekä jäähdyttelyt sitten kävellen kilsa per lenkki. 

Keskiviikkona sitten koirille fyysinen lepo ja emännälle kotihommia. Aamu- ja iltakävelyt sekä takapihailua. Lisäaktivointina hirven luiden järsimistä parintunnin verran ulkoruokinnassa.




Torstaina vedin Pyhäselän koiraharrastajien arkitottiksen ja treenailin sitten perään omat koirat. Arkitottiksen vetäminen vähän jännitti, kun en ole moista vetänyt, mutta ihan hyvin se kait meni, vaikka osaanottajia oli yhdelle vetäjälle todella paljon.
Tauno pääsi sitten treenailemaan ekaa kertaa luoksetulon stoppia takapalkalla ja kyllä se selkeästi pääsi jyvälle, tästä on hyvä jatkaa. Lisäksi seuraamista (erityisesti niitä seuraamaan lähtöjä), jäävät sekä pari paikkamakuuta.
Upille liikkeestä seisomista, pari paikkamakuuta, seuraamista ja samaten nimenomaan niitä seuramaa lähtöjä.
Treenin päälle hurautettiin vielä canicrossailemaan Repokallion lenkkipolulle. Hilma on tosiaan nyt päättänyt, että häntä tuo canicrossaaminen pelottaa. Paineistuu jo pelkkien vetovaljaiden näkemisestä. Tämä alkoi varmaan siihen aikaan, kun Taunon kanssa neuvoteltiin tienvarsien haistelusta ja nyt minun siitepölyallergiatauon aikana homma oli vaan pahentunut. Jouduin palauttamaan Hilman autoon ja poikien kanssa sitten mentiin nelisen kilsaa juosta jolkotellen.

Perjantaina alkoi sitten lopultakin kesäloma. Ilta vietettiin Siinan luona kyläillen. Kääkät pääsivät lenkille saksanpaimenkoira Sylvin kanssa ja sitten juoksukaveriksi vaihdettiin saksanpaimenkoira Mora ja Rico pääsi mukaan hihnassa. Poikia ei enää uskalleta ihan hallitsemattomasti päästää kirmaamaan. Ricon ollessa hihnassa ja Taunon vapaana pojilla kuitenkaan ei ollut mitään ongelmaa keskenään eikä kumpainenkaan kiinnittänyt mitään huomiota toiseen. Hienot nuoret hormoonihirmut.

Kuva: Siina J

Kuva; Siina J




Upi oli todella reipas Sylvin kanssa, Rico jännitti sitten vähän enemmän, mutta ei vienyt toimintakykyä. Rico ja Upi vähän tottistelivatkin pihalla kimpassa eikä Upi ottanut mitään häiriötä, vaikka seuruutettiin koiria vastakkain jne. Lopuksi kahvit, jätskit ja paljon koirahöpötystä.

Lauantaina saatiin hyviä uutisia Taunon ja Upin kasvattajalta.
Taunon isä ja Upin ukki Crazy Cowvoy`s Just a gigolo "Tahvo" LT +128.
Kyseessä vielä koira, jolla on nuoruudestaan huonoja kokemuksia ihmisestä ja koiran hoitoa laiminlyöty sen ensimmäisessä kodissa. Palautunut sitten kasvattajalle elsun kautta. Mahtava tulos, onnea kasvis!
1. TOIMINTAKYKY
+ Kohtuullinen
2. TERÄVYYS
+2 Suuri ilman jäljellejäävää hyökkäyshalua.
3. PUOLUSTUSHALU
+2 Suuri, hillitty.
4. TAISTELUHALU
-1 Pieni
5. HERMORAKENNE
+1 Hieman rauhaton
6.TEMPRAMENTTI
+1 Erittäin vilkas
7.KOVUUS
+3 Kohtuullisen kova
8. LUOKSEPÄÄSTÄVYYS
+3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
9. LAUKAUSPELOTTOMUUS
Laukausvarma


Iltapäivällä suunnattin sitten treenailemaan ja sen jälkeen metsälenkille lauman kanssa. 
Hilma pääsi ketteryystelineille taiteilemaan.








Pieni videokin neidin touhuista.


Pojat pääsivät sitten tokoilemaan kumpainenkin. Kentällä oli muurahaisia vähemmän kuin viimeksi, mutta valitetettavasti ne meinasivat jonkinverran poikia varpaista pureskella.

Upin kanssa tehtiin seuraamista sekä käännöksiä, jääviä liikkeitä ja luoksetuloja.





Videokoostetta Upin treeneistä.




Taunon kanssa muisteltiin liikkeestä maahan menoa. Tosiaan siis muisteltiin, koska jostakin syystä tämä erittäin vahva liike sujui melkoisen huonosti. Lisäksi seuraamista sekä käännöksiä ja luoksetulon stopparia.
Videota Taunon treeneistä.


Tokoilujen jälkeen käytiin isännän kanssa katselemassa raunioilla Hilmalle piilot, että se saa muutaman ukon etsiskellä. Upi pääsi vipeltelemään raunioille ja peltejä taas rämisyteltiin myös urakalla. Mä oon tosta alustavarmuudesta niin ylpeä.



Upi ja rämisevät pellit - video.




Hilma kävi pätevästi etsimässä isännän neljästä eri piilosta. Intoa ja vauhtia oli yllinkyllin.




Treenailujen jälkeen lenkkeiltiin vielä puolitoistatuntia metsässä.







Sunnuntai pyhitettiin laiskottelulle ja sohvalle nyhjäämiselle illan puolentoistatunnin metsälenkkiä lukuunottamatta.
Upi pyöri kannon vieressä, mutta meinasi vähän alamäkeen lähteä homma hallinnasta. Saatiin ainakin nauraa, kuvista ei oikein välity tuo touhu.












Tällä viimeisimmälle lenkille Hilma sitten strippasi tuon Hurtan huomioliivinsä eli pääsen huomenna sitten ostamaan sillekkin samaa halppismallia kuin Taunolle pari viikkoa sitten. 
Tarrat olivat Hilman liivissä jo todella huonossa kunnossa eli oli vain ajan kysymys milloin tuo sinne metsään jää.